Raparperi on kirpeä herkku
05.06.2023
Raparperi on jokaiselle suomalaiselle tuttu kirpeän hapan kasvi. Raparperi tuottaa satoa jo aikaisin keväällä, kun muut kasvit vasta ihmettelevät tulevan kesän haasteita. Raparperi viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla kaikkialla Suomessa. Siksi raparperista valmistetut herkut ovat suomalaisen keittiön kestosuosikkeja.
Raparperin kirpeän hapan maku on peräisin sen sisältämästä oksaali- ja omenahaposta. Happamuutta neutraloidaan maitotuotteilla ja kirpeyden vastapainona piirakoissa ja kiisseleissä käytetään sokeria. Maitotuotteita, sokeria ja raparperia yhdistävä resepti tuottaa raikkaan ja mehevän piirakan, joka ei ole kuitenkaan makea.
Raparperi on peräisin Kiinasta, jossa sitä alkujaan käytettiin lääkekasvina. Kaliumia, kalsiumia ja C-vitamiinia sisältävä kasvi saapui Eurooppaan ja Suomeen Venäjän kautta. Vanhimmat kirjalliset maininnat raparperin käytöstä Suomessa ovat peräisin jo 1600-luvulta.

Kaikkien mielestä raparperin varsia ei tarvitse kuoria. Monesti ne kuitenkin kuoritaan etenkin silloin, jos varret ovat paksuja.
Piirakkataikina:
250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl piimää
1 muna
Täyte:
1 l raparperipaloja
200 g kermaviiliä
250 g maitorahkaa
2 dl sokeria
2 munaa
3 tl vaniljasokeria
Raparperin varret pestään ja kuoritaan. Varret pilkotaan paloiksi ja asetetaan kulhoon. Palojen päälle ripotellaan reilu ruokalusikallinen sokeria, joka sekoitetaan palojen kanssa. Sokerin annetaan imeytyä raparperipaloihin noin 20 minuuttia. Sokerikäsittely miedontaa raparperin happamuutta.
Kuivat aineet sekoitetaan ja seokseen lisätään nyppimällä sulatettu ja jäähdytetty voi. Nyppiminen tuottaa murumaisen seoksen.
Seoksesta erotetaan noin neljännes toiseen kulhoon. Murut ripotellaan viimeiseksi valmiin piirakan päälle ennen paistamista.
Piimä ja kananmuna lisätään loppuun muruseokseen. Seoksesta saa helposti tasaista, jos sekoittamiseen käyttää yleiskonetta ja vispilää.
Seos levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Leivinpaperin reunat käännetään samaan tapaan uunipellin laitoja vasten kuin pannukakkua paistettaessa.
Raparperin palaset ripotellaan taikinalevyn pinnalle.
Kermaviili, maitorahka, sokeri, kananmunat ja vaniljasokeri sekoitetaan kulhossa tasaiseksi. Seos kaadetaan raparperipalojen päälle.
Lopuksi piirakan pinnalle ripotellaan alkuvaiheessa erotellut murut.
Piirakka paistetaan 175 asteen lämpötilassa noin 45 minuuttia.
Raparperipiirakan annetaan jäähtyä. Parhaimmillaan piirakka on, kun sitä on säilytetty muutamia tunteja jääkaapissa.

Perustaikinasta erotellut murut ripotellaan piirakan päälle. Tämän jälkeen piirakka paistetaan.
Teksti ja kuvat: Petri Sallinen
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
#energiapolitiikka #ilmastonmuutos #kolumni
Kuka rakentaa positiivisia tulevaisuudenkuvia?
Pysähdy ja mieti. Jos ilmasto- ja energiakysymykset ratkaistaisiin, miltä 2040-luvun EU:ssa näyttäisi?
#energiatehokkuus #lämmitys #sähkö
Sähköstä lämpöä silloin kun se kannattaa – lämpövarastot tuovat joustoa kaukolämpöön
Kun sähkö on edullista, sitä voidaan varastoida lämpönä myöhempää käyttöä varten. Sähkökattiloiden ja kaukolämpöakkujen yhdistelmä tuo kaukolämpöön joustavuutta, tasaa kustannuksia ja tukee vähäpäästöistä energiantuotantoa.
Sähköverkot ratkaisevat kilpailu
Suomeen suunnitellut mittavat teolliset investoinnit voivat luoda merkittävästi talouskasvua ja työpaikkoja. Niiden toteutuminen edellyttää vahvoja sähköverkkoja.