Pelottava pörssisähkö

Miksi pörssisähkön hintamuutoksista pitää vouhkata tai miksi pörssisähkön hintavaihtelua on pelättävä? Sitä paitsi vain pieni osa suomalaista ostaa sähkönsä pörssisähkösopimuksilla – reilut 20 prosenttia. Muita sähkönkäyttäjiä hintavaihtelut eivät kosketa.

Hintapiikin vastavoima ja hintavaihtelun toinen osapuoli on sähkön hinnan painuminen nollaan tai jopa nollan alapuolelle. ”Negatiivinen tunti” on ilmaisu, jonka avulla asiaa selitetään sähkömarkkinoilla.

Negatiivisten tuntien määrä paisuu sähkömarkkinoilla reilummin kuin pullataikina. Viime vuonna negatiivisia tunteja oli lähes 500, kun vuotta aikaisemmin niiden määrä oli alle 30. Negatiivisten tuntien aikana pörssisähköä käyttävä saa tavallaan hyvityksen hintapiikkien aiheuttamasta hintojen noususta.

Hintapiikki ja negatiivinen tunti – molemmat ovat lyhytaikaisia ja hetkellisiä ilmiöitä. Pidemmällä jaksolla ne kumoavat toistensa vaikutukset, kuten ylös ja alas vaihtelevilla hinnoilla on tapana tehdä. Jatkuvasti vaihtelevia hintoja kannattaa tarkastella vähintään vuoden pituisen pätkän avulla. Kun vuoden pituiselta pätkältä laskee keskiarvohinnan, voi pörssisähkön hintaa verrata kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen hintaan. Puolet suomalaisista kotitalouksista ostaa sähkönsä yhä kiinteähintaisella sopimuksella.

Energiakriisin jälkipyykki tuotti sähkönmyyjien valikoimaan tukun uusia sähkötuotteita. Hybridisopimukset yhdistelevät pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen ominaisuuksia. Halutessaan kotitalous voi hybridisopimuksen avulla lukita seuraavan kuukauden sähkön hinnan kiinteäksi, jos puhdas pörssisähkö pelottaa. Sopisiko hybridisopimus sinulle – minä valitsin jo sellaisen.

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Kuva: Scanstockphoto