Onko valta minulla vai somella?

Onko valta minulla vai somella?

13.02.2024

Tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen kehottaa miettimään, minkälainen rooli somella on elämässämme ja miten se meihin vaikuttaa.

Perttu Pölösen mukaan olemme ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa tilanteessa, jossa muutamat yritysjohtajat päättävät, mihin miljardien ihmisten huomio ohjataan.

– Somea ohjaavat kaupalliset intressit. Supertietokoneiden ja suosittelualgoritmien tehtävänä on vangita huomiomme ja koukuttaa, ja ne ovat siinä erittäin taitavia. Some tarjoaa lyhytaikaista mielihyvää, dopamiinia, mutta jos emme pysty kontrolloimaan, kuinka paljon ja miten somea käytämme, sen vaikutukset meihin voivat olla varsin negatiivisia. Tämä ei varmaan ollut alun perin kenenkään tarkoitus, mutta tähän on ajauduttu, hän kertoo.

Yksilötasolla somen käyttö voi olla hyvinkin hallussa; some voi tarjota vaikkapa yhteydenpitokanavan ystäviin ja mukavaa viihdettä. Valitettavasti tuo on kuitenkin vain yksi puoli somea. Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa kielteisesti muun muassa minäkuvaamme, mielenterveyteemme, keskittymiskykyymme sekä sosiaalisiin suhteisiimme.

Samalla sosiaalinen media muokkaa myös yhteiskuntia. Se on lisännyt muun muassa polarisaatiota sekä tarjonnut tehokkaan alustan valeuutisten levittämiselle.

Perttu Pölönen kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Saisinko huomionne? sosiaalisen median kätketyistä manipulointimekanismeista. Superälyköksikin kutsuttu Pölönen (s. 1995) on opiskellut tulevaisuuden megatrendejä Piilaaksossa ja hänet on nimitetty 35 lupaavimman eurooppalaisen innovaattorin listalle. Hän on keksinyt esimerkiksi musiikin opettamista tukevan sävelkellon jo nuorena koululaisena.

 

Miltä tuntuu skrollauksen jälkeen?

Kirjassaan Pölönen listaa joukon kysymyksiä, joita jokaisen somen käyttäjän kannattaisi esittää itselleen.

Näitä ovat muun muassa: Millaiseksi tämän teknologian käyttö tekee minut? Muuttaako tämän teknologian käyttö sitä, miten suhtaudun muihin ihmisiin ja miten olen vuorovaikutuksessa heidän kanssaan? Teenkö tietoisia vai tiedostamattomia päätöksiä? Ohjaako tämän teknologian käyttö minua ajattelemaan enemmän tai vähemmän? Miten tämä teknologia muuttaa käsitystäni hyvästä elämästä ja onnellisuudesta?

– Ja sitäkin voi pysähtyä pohtimaan, miltä olo tuntuu pitkän skrollauksen jälkeen. Ainakin itse olen huomannut, että ei kovin hyvältä ja raikkaalta, hän mainitsee ja lisää, että tutkimusten mukaan erityisesti passiivisella somen selailulla, missä ei osallistuta keskusteluihin, on taipumus laskea mielialaa.

Kirjassaan Pölönen arvelee, että suuri osa henkisestä pahoinvoinnista ei välttämättä tule siitä, että elämämme on onnetonta, vaan ajatuksesta, että elämämme voisi olla onnellisempaa.

– Kuten sanottua, monella somen käyttö on myös hallussa, se ei vie esimerkiksi liikaa aikaa muulta elämältä ja sitä käytetään kenties muutenkin hyvällä ja rakentavalla tavalla. Mutta tällöinkin on tärkeää ymmärtää, että somen kautta meihin pyritään vaikuttamaan myös tavoilla, joita emme itse välttämättä edes huomaa.

 

Somen viehätysvoimaa voi vähentää

Mikäli tuntuu, että henkilökohtaisessa elämässä some on ottanut liian ison roolin, valtaa voi pyrkiä palauttamaan itselleen. Käytössä on varsin yksinkertaisiakin keinoja:

– Itse olen ottanut käyttöön aikarajat niin, että voin olla sovelluksissa maksimissaan yhteensä 1,5–2 tuntia päivässä. Olen myös siirtänyt sovelluksia piiloon eli pois heti alkulehdeltä. Sovelluksia pystyy myös säätämään niin, että ne aukeavat hitaammin.

Hän neuvoo myös ottamaan käyttöön erilaisille ilmoituksille erilaiset värinät, mikä vähentää houkutusta reagoida puhelimen kaikkiin hälytyksiin.

– Lisäksi puhelimen värimaailman voi säätää harmaaksi. Sekin laskee osaltaan somen houkuttelevuutta.

 

Kohti inhimillisempää somea

Pölönen korostaa, että somen säätely ei saa olla kuitenkaan vain yksilöiden vastuulla, vaan siihen tarvitaan myös esimerkiksi lainsäädäntöä. Somejättien oma vastuunkanto on osoittautunut täysin riittämättömäksi.

– EU:ssa on toki otettu pieniä edistysaskeleita, mutta työtä olisi valtavasti. Yksi lainsäädännön ongelma on se, että puhelimen käyttöön liittyy niin voimakkaasti ajatus yksilön vapaudesta. Vapauden rajoittaminen ei ole helppoa.

Pölönen korostaa, että periaatteessa puhelin ja sosiaalinen media olisivat valjastettavissa laajasti myös hyvään.

– Miljardit ihmiset ovat kiinnittyneet jo valmiiksi verkkoon ja sosiaalinen media pystyy vaikuttamaan ajatteluumme, tapoihimme ja tottumuksiimme. Miten saisimme sen edistämään tehokkaasti hyviä asioita, vaikkapa taistelua ilmastonmuutosta vastaan?, hän pohtii.

 

 

Mitä tehdä Tiktokille?

Tämän hetken trendikkäimmän some-palvelun Tiktokin taustayrityksellä Bytedancella on läheiset yhteydet Kiinan hallintoon.

Suomessa onkin keskusteltu viime aikoina siitä, pitäisikö EU:n kieltää Tiktok. Kieltoa haluavat ovat esittäneet, että Tiktokia pystytään hyödyntämään vakoilussa – ja että sitä käytetään vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin. Sosiaalisen median tutkija, Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski on kuvaillut Tiktokia jopa psykologiseksi aseeksi (Yle.fi 7.1.)

Hämmennystä on herättänyt myös tieto, että Tiktokista on olemassa kaksi versiota. Kiinassa toimivan version, Douyin:in on kuvailtu olevan paljon vähemmän koukuttava kuin länsimainen Tiktok. Kiinassa Douyin:ille on myös asetettu päivittäiset käyttörajat.

Perttu Pölönen, kannattaisiko Tiktok kieltää EU:ssa?

– EU voi harkita asiaa. Mutta jokaisen kannattaa miettiä asiaa myös omalta kohdaltaan eli pohtia, mitä sosiaalisen median palveluita tarvitsee. Omassa puhelimessani ei ole Tiktokia, Pölönen kertoo.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Otava / Niclas Mäkelä

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kotona #sähkö  

Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus nousussa

Sähkösopimuksiin on tullut uutta valinnanvaraa. Määräaikainen sähkösopimus on suomalaisissa kodeissa suosituin valinta. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä on selkeässä laskussa, samalla kun pörssihintaisten sopimusten osuus nous...

#energiatehokkuus #energiavinkki #kesämökki #turvallisuus #vapaalla  

Kesäkoti käyttöön maltilla

Ilmojen lämmetessä ja kesän lähestyessä myös kesämökkejä otetaan käyttöön ja vietetään enemmän aikaa kesäkodissa. Suomalaisista mökeistä on noin 90 prosenttia sähköistetty. Valtaosa näistä on kytketty paikalliseen sähköverkkoon. Osalla möke...

#kaukolämpö  

Kaukolämpö sopii öljylämmittäjälle

Öljylämmittäjien on luovuttava omakoti- ja paritaloissa nykyisestä lämmitysmuodostaan viimeistään vuonna 2030. Kaukolämpö korvaa suoraan öljylämmön ja kaukolämpö onkin erinomainen vaihtoehto kohteissa, joissa kaukolämpöä on saatavilla. Luop...

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiatehokkuus #energiavinkki #kuopionenergia #sentuntee #vapaalla #turvallisuus #sähkö #kolumni #kaukolämpö #viihde-elektroniikka #verkkopalvelu #sähköverkko #ilmastonmuutos #kodinkone #resepti #energiansäästö #työ #energiantuotanto #laiteuutuudet #tulevaisuus #hyvinvointi #osaaminen #sähköinen liikenne #lämpö #sähkönsiirto #kesämökki #lämmitys #ympäristö #piha #puutarha #aurinko #sähkönsäästö #sähköauto #aurinkopaneeli #valaistus #sisustus #ilmastointi #astettaalemmas #pääkirjoitus #energiapolitiikka #sähköpula #testi #datahub #hiilijalanjälki #kinkkutemppu #sähkövero #sähköasennukset #Laskiainen #tekoäly #pääsiäinen #ystävänpäivä #toimitusvarmuus #sahkolasku