Kuopiolaisten lämpö turvattu, puunhankinta käy kuumana

Polttoainehankinnoista vastaavalla Matti Voutilaisella alkoi melkoinen urakka korvaavien polttoaineiden hankkimiseksi. Yhtenä yönä pyyhkiytyivät pois kuukausien työt ja uusia sopimuksia oli tehtävä jopa kymmenkertaisen toimittajamäärän kanssa.

– Vaikka periaate hankinnassa on aina ollut vyö ja henkselit, ei tämä ole tämmöistä ollut koskaan, Voutilainen sanoo.

Kuopion Energiassa päätettiin pärjätä täysin kotimaisilla polttoaineilla. Ensin otettiin käyttöön jo aiemmin kootut puupolttoaineiden varastot. Alueita varastointiin oli ennestään, mutta niitä tarvittiin pian lisää. Ratkaisuvalikoimaan kuuluivat myös turpeen ostot aumaan harvoilta vielä jäljellä olevilta turvetuottajilta.

– Ne turvaavat toimitus- ja huoltovarmuutta, Voutilainen kertoo.

Hän näkee kriisin tuovan myös kehitystä: Polttoaineiden hankinnan koko toimintatapa on muuttunut ja edellyttänyt muun muassa investointeja tietojärjestelmään varastojen ja kuljetusten hallitsemiseksi.

Kuopion Energian polttoainehankinnoista vastaava Matti Voutilainen on tehnyt suuren työn turvatakseen kuopiolaisten lämmön aikana, jolloin energiapuusta käydään kovaa kilpailua.

Energiapuulle kasvumarkkinat

Kuopion Energia ennakoi kovenevaa kilpailua energiapuun hankinnassa jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Sodan alettua Kuopion Energia perusti Finnharvestin kanssa yhteisen energiapuun hankintayrityksen, FH Energian. Myös yhtiön omia metsävaroja kartoitetaan tätä silmällä pitäen. 

Hakkurin ostollakin reagoitiin sodan vuoksi kiristyviin polttoainemarkkinoihin, mikä on jo osoittautunut tuottavaksi hankinnaksi. Yhtiö voi nyt ostaa energiapuuta valmiin hakkeen sijaan. Sitä hankkii nuoren metsän harvennuskohteista yhteisyritys FH Energia, jonka asiantuntija Tapio Toiviainen arvioi energiapuuta metsissä vielä riittävän.

– Energiapuuhakkuissa hyödynnetään myös ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joten harvennusten kannattavuus ja metsien tuottavuus paranevat, hän huomauttaa.

Toiviainen ja Kuopion Energian Esa Lindholm ovat tyytyväisiä Metsäkeskuksen ja Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen ripeään toimintaan energiapuun turvaamiseksi syyskesällä 2022. Metsänomistajien infotilaisuuksissa ja hakkuunäytöksissä kerrottiin energiapuun kysynnän kasvusta ja korostettiin nuoren metsän hoitoa.

Vakaa ja luotettava kaukolämpö

Vaikka energiapuun kysyntää ja hintaa nostavan vihreän siirtymän olisi Esa Lindholmin mielestä voinut toteuttaa hallitumminkin, sen tarve ei ole poistunut.

– Entistä suuremmaksi tulee paine kehittää polttamisen tilalle jotain muuta. Nyt tehtyä hyvää tulosta tarvitaan vihreän siirtymän investointeihin jatkossa, hän sanoo.

Lindholm näkee polttoainepulan jatkuvan vielä pitkään, eikä tämä hänen ennusteessaan ole viimeinen vaikea talvi. Polttoaineiden ja energiansiirron kustannukset pysyvät koholla pitkään, mutta sähkön korkea tukkuhinta on tilapäinen ilmiö.

– Sähkön myyntituloilla olemme nyt pystyneet pitämään kaukolämmön hinnan maltillisena. Kaukolämpö on taas kerran osoittautunut luotettavaksi ja vakaaksi lämmitysmuodoksi, hän sanoo.

Bioenergia ry: Hyvä aika purkaa metsänhoitorästejä Puuta on aiemmin tuotu Venäjältä Suomeen yhdeksän miljoonaa kuutiota vuodessa. Miten pitkälle kotimaiset polttoaineet riittävät sitä korvaamaan? – Suomessa hakkuiden määrä oli 76 miljoonaa kuutiota 2021. Kevään 2022 romahduksen jälkeen puuta on tuotu jonkin verran lisää Latviasta, Ruotsista ja Virosta, mutta vielä alle puolet vuoden 2021 tilanteesta, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka taustoittaa. Energiaturpeelle voisi tarjota kahden hallituskauden pituisen näkymän vähentämään painetta ainespuun käyttöön energian tuotannossa, Harri Laurikka  Bioenergia ry:stä sanoo. Puupolttoaineiden käyttö on tammi-syyskuussa 2022 laskenut 15 prosenttia, mutta pääosin metsäteollisuuden alkuvuoden työtaistelun takia. Kotimaisen energiaturpeen käyttö nousi 6,6 prosenttia, noin vuoden 2020 tasolle. Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat energiapuun korjuun kasvaneen tammi-marraskuussa 4,5 prosenttia vuodesta 2021. – Erityisesti on kasvanut karsittu ranka, kun päätehakkuista saatavan latvusmassan määrä näyttää hiukan laskeneen. Kovasta kysynnästä kertoo, että vuosista 2020–2021 on noustu vieläkin ylemmäksi, hän sanoo. Laurikan mielestä energiantuotannon tarpeisiin olisi hyödyllistä vastata mahdollisimman pitkälle kotimaisin polttoainein ja pyrkiä siihen, ettei ainespuuta ajautuisi polttoon. – Harvennukset ovat nyt paras tapa saada lisää energiapuuta markkinoille. Olisi hyvä aika purkaa metsänhoitorästejä ottaen samalla luonto huomioon.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Eemeli Kiukkonen ja Tiina Haring