Kuopiolaiset suhtautuvat myönteisesti pienydinvoimaan

Vastaajien mukaan parhaiksi kaukolämmön tuotantomuodoiksi sopisivat tulevaisuudessa pienydinvoima (76 %) ja hukkalämpö sekä lämpöpumput (59 %). Vastaajat toivovat, että lämmityksen kustannukset pysyvät kohtuullisina uuteen tekniikkaan investoinnin myötä. Avoimissa vastauksissa Kuopion Energian pyrkimys päästöjen vähentämiseen siirtymällä pois polttavasta tekniikasta sai kiitosta.

Vastaajia mietityttivät investoinnin hinta ja radioaktiivinen jäte

Pienydinvoimala on kooltaan murto-osa suuresta ydinvoimalasta. Kuopioon kaavailtu voimala tuottaa ainoastaan kaukolämpöä, ei sähköä, mikä tarkoittaa teknisesti hyvin paljon yksinkertaisempaa tekniikkaa. Esimerkiksi lämpötilat ja käyttöpaineet ovat huomattavasti alhaisemmat kuin suuressa sähköä tuottavassa ydinvoimalaitoksessa. Lisäksi ympäristöä suojaa moninkertainen mekanismi.

– Viimeinen suojaustaso on täysin riippumaton ihmisestä ja ulkoisesta energiasta, sanoo Kuopion Energian kehityspäällikkö Petri Turtiainen.

Mielipidekyselyssä herättivät kysymyksiä muun muassa ydinvoiman käytön seurauksena syntyvän radioaktiivisen jätteen turvallisuus sekä polttoaine uraanin hinta, joka puolestaan vaikuttaa kaukolämmön hintaan.

Turtiainen toteaa, että pienydinvoimalan jätettä käsitellään samoin tiukoin säännöin kuin suurempienkin laitosten jätettä. Myös lämmöntuotannon raaka-aineiden hintojen vakautta on pohdittu Kuopion Energialla.

– Pyrimme hankkimaan sellaista tekniikkaa, jolla turvataan kaukolämmön hinnan vakaus asiakkaalle. Pienydinvoima vaikuttaa tässä mielessä lupaavalta, koska uraanin hinta on pysynyt pitkällä aikavälillä vakaana. Toki jos pienydinvoimatekniikka lähtisi kasvamaan räjähdysmäisesti, se voisi nostaa polttoaineen hintoja. Toisaalta pienydinvoimassa uraania tarvitaan huomattavasti pienempiä määriä kuin suuressa laitoksessa, Turtiainen sanoo.

Vastaajissa aiheutti huolta myös se, että Suomessa ei ole vielä käytössä vastaavia pienydinvoimaloita, joita Kuopioon kaavaillaan. Kuopion Energia onkin edelläkävijä ja hankkeessa ollaankin tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, kuten Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa.

Kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon

Sekä Kuopion Energian Turtiainen että pienydinvoimahankkeen kaavoitusta koordinoiva Kuopion kaupungin kaavasuunnittelija Roope Ruhanen korostavat osallistavaa toimintatapaa. Kuntalaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä yleisötilaisuuksissa.

– Yleisötilaisuudessa tuli toiveita siitä, että voimalaa ei sijoitettaisi keskustan läheisyyteen. Otimme tästä koppia, Turtiainen sanoo.

Sopivimmilta pienydinvoiman sijoituspaikoilta vaikuttavatkin tällä hetkellä Sorsasalo ja Hepomäki.

– Pienydinvoiman yleinen hyväksyttävyys ohjaa kaavoitusta. Mahdolliset laitoksen sijoituspaikat on valittu asutuskeskusten ulkopuolelta niin, että niissä on hyvä kallioperä. Asemakaavoitus aloitetaan molemmissa paikkavaihtoehdoissa yhtä aikaa, jotta niitä voidaan realistisesti vertailla, Ruhanen lisää.

Seuraavaksi tehdään ympäristövaikutusten arviointi

Pienydinvoima kiinnostaa Kuopion Energiaa juuri nyt selkeästä syystä.

– Vanhempi voimalaitosyksikkömme tulee käyttöikänsä päähän vuonna 2035 ja meillä on 10 vuotta aikaa löytää tekniikat sen korvaamiseen. Muutama vuosi varataan vaihtoehtojen kartoittamiselle ja tutkimiselle. Viimeistään vuonna 2030 pitää tehdä päätöksiä, Turtiainen muistuttaa.

Pienydinvoiman osalta ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja kaavoitus alkavat nyt toukokuussa ja vievät noin kaksi vuotta. Niitä edistetään rinnakkain. Näin tulevissa kuulemistilaisuuksissa voidaan käsitellä molempia asioita. YVA:n toteuttaa Afry Finland Oy ja kaavasuunnittelun Kuopion kaupunki.

Lisää tietoa esimerkiksi radioaktiivisen jätteen käsittelystä, suojavyöhykkeistä ja lupaprosessia koskevista asioista saat Kuopion kaupungin verkkosivuilta. Myös Kuopio Energian verkkosivulta löytyy tietoa pienydinvoimahankkeesta sekä pienydinvoimatutkimuksen tulosraportti.

Teksti: Aino Soutsalmi
Kuva: Jape Tiitinen