60 vuotta kaukolämpöä: Kaukolämpö on ollut ympäristöteko alusta alkaen

60 vuotta kaukolämpöä: Kaukolämpö on ollut ympäristöteko alusta alkaen

22.02.2023

Kuopiolainen kaukolämpö täyttää tänä vuonna pyöreitä. Kuuteenkymmeneen vuoteen mahtuu nopeaa kasvua ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Hyvin hoidettu kaukolämpöverkko vastaa lämmönjakelun tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa uusien energiantuotantomuotojen kehittyessä.

9. tammikuuta 1963 Kuopion Energian kaukolämpöön liittyi ensimmäinen rakennus    Kuopion keskustassa. Kaukolämpöverkko suunniteltiin alun perin keskustan, Niiralan, Männistön ja Puijonlaakson alueille, mutta kaupungin kasvaessa kaukolämpöverkko on laajentunut sen mukana. Öljylämmitysten vaihto kaukolämpöön sai lisäpontta 1970-luvun alkupuolen öljykriisistä.

Kaukolämmöllä oli alusta alkaen positiivinen ympäristövaikutus. 

– Kaupunki-ilman laatu parani huomattavasti, kun päästiin eroon tuhansista kiinteistöjen tupruttavista savupiipuista. Polttaminen siirtyi Haapaniemelle, jossa se voidaan tehdä hallitummin, sanoo Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja Reima Lassila

 

Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja
Reima Lassila on seurannut kauko-
lämmön kehitystä aitiopaikalta kohta 
23 vuotta. – Kuopio on vetovoimainen
kaupunki ja täällä on tekemisen
meininki, hän sanoo.

Palvelutarjontaan on otettu myös jäähdytys

Lassila on seurannut kaukolämmön kehitystä aitiopaikalta kohta 23 vuotta, noin kolmanneksen kaukolämmön koko tarinasta Kuopiossa. 

– Kaukolämmön kehityksen kanssa olemme samassa veneessä muiden suomalaisten kaupunkien kanssa. Kaupungit lämpiävät kaukolämmöllä. Kuopio on vetovoimainen ja haluttu asuinpaikka. Kaukolämmölle on täällä hyvät kasvun edellytykset, Lassila pohtii. 

Kuopion erikoisuus on Savilahden kattava kaukojäähdytysverkko, joka otettiin käyttöön vuonna 2020. Lassila kuvaa sitä kaukolämmön velipuoleksi, jonka avulla asiakkaiden hukkalämmöstä voidaan jalostaa myös kaukolämpöä.

 

Turpeesta metsäpohjaisiin biopolttoaineisiin

Kuopion Energian kaukolämpö tuotettiin alkuvuosina pääosin öljyllä, kunnes Haapaniemelle valmistui turvetta polttava voimalaitos vuonna 1972 juuri ennen öljykriisiä. Se oli Suomessa ensimmäinen suuren mittakaavan turpeenpolttolaitos. Laitoksen valmistumisen myötä Kuopion Energia on luottanut kotimaisiin polttoaineisiin. 

– Turpeesta tuli merkittävä polttoaine vuosikymmeniksi. Vuoteen 2010 saakka yli 80 % kaukolämpöön käytettävästä energiasta tuli turpeesta, Lassila kertoo. 

Nyt turpeen osuus on vähentynyt noin 30 %:iin, kun metsistä saatavaa biopolttoainetta hyödynnetään entistä enemmän. Se on pitkälti korvannut turpeen kaukolämmön polttoaineena. 

Lassilan mukaan ympäristöasiat ovat ohjanneet yhä enemmän kaukolämmön kehittämistä 2000-luvulta lähtien.  EU on tuonut mukanaan paljon määräyksiä. 

– Toiminnan ympäristövaikutukset ovat erittäin hyvin hallinnassa. Hiilidioksidipäästöjenkin osalta tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ukrainan tilanne aiheuttaa epävarmuutta kotimaisten biopolttoaineiden saatavuudessa, jota joudutaan ehkä paikkaamaan turpeella, Lassila sanoo.  

 

Kaukolämmön käyttöönoton myötä Kuopion kaupunki-ilman laatu parani huomattavasti, kun päästiin eroon tuhansista kiinteistöjen tupruttavista savupiipuista.


 
Kaukolämpöverkolla keskeinen rooli tulevaisuudessakin

Kaukolämpöä tuottaa nyt kaksi voimalaitosyksikköä, joista toinen on tulossa elinkaarensa päähän tällä vuosikymmenellä.    

– 2030-luvun alkupuolella tehdään päätöksiä siitä, jatketaanko  biopolttoaineiden polttoa, vai käytetäänkö esimerkiksi lämpöpumppuja, hukkalämpöä tai mahdollisesti pienydinvoimaa. Investoinnit tehdään 30–40 vuoden perspektiivillä, eli kestäviä ja varmoja ratkaisuja pitäisi pystyä tekemään. Teemme valinnat Kuopion lähtökohdista, emmekä kopioi suoraan muiden ratkaisuja, Lassila kertoo.

Hän korostaa kaukolämpöverkon roolia tulevaisuuden energiantuotannon ratkaisuissa, jotka eivät välttämättä perustu polttoon. Kattava kaukolämpöverkko mahdollistaa sujuvan ja nopean siirtymän kohti päästötöntä tulevaisuutta.
  
– Kaukolämpöverkko mahdollistaa eri lämmöntuotantomuotojen hyödyntämisen kestävimmällä ja parhaalla tavalla. Verkkojen olemassaolon turvaaminen on siis kaikkien suomalaisten edun mukaista, Lassila sanoo.  

 

Teksti: Aino Soutsalmi
Kuvat: Jape Tiitinen ja Olavi Korhonen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kotona #sähkö  

Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus nousussa

Sähkösopimuksiin on tullut uutta valinnanvaraa. Määräaikainen sähkösopimus on suomalaisissa kodeissa suosituin valinta. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä on selkeässä laskussa, samalla kun pörssihintaisten sopimusten osuus nous...

#energiatehokkuus #energiavinkki #kesämökki #turvallisuus #vapaalla  

Kesäkoti käyttöön maltilla

Ilmojen lämmetessä ja kesän lähestyessä myös kesämökkejä otetaan käyttöön ja vietetään enemmän aikaa kesäkodissa. Suomalaisista mökeistä on noin 90 prosenttia sähköistetty. Valtaosa näistä on kytketty paikalliseen sähköverkkoon. Osalla möke...

#kaukolämpö  

Kaukolämpö sopii öljylämmittäjälle

Öljylämmittäjien on luovuttava omakoti- ja paritaloissa nykyisestä lämmitysmuodostaan viimeistään vuonna 2030. Kaukolämpö korvaa suoraan öljylämmön ja kaukolämpö onkin erinomainen vaihtoehto kohteissa, joissa kaukolämpöä on saatavilla. Luop...

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiatehokkuus #energiavinkki #kuopionenergia #sentuntee #vapaalla #turvallisuus #sähkö #kolumni #kaukolämpö #viihde-elektroniikka #verkkopalvelu #sähköverkko #ilmastonmuutos #kodinkone #resepti #energiansäästö #työ #energiantuotanto #laiteuutuudet #tulevaisuus #hyvinvointi #osaaminen #sähköinen liikenne #lämpö #sähkönsiirto #kesämökki #lämmitys #ympäristö #piha #puutarha #aurinko #sähkönsäästö #sähköauto #aurinkopaneeli #valaistus #sisustus #ilmastointi #astettaalemmas #pääkirjoitus #energiapolitiikka #sähköpula #testi #datahub #hiilijalanjälki #kinkkutemppu #sähkövero #sähköasennukset #Laskiainen #tekoäly #pääsiäinen #ystävänpäivä #toimitusvarmuus #sahkolasku