Energiakriisi on markkinahäiriö

Yli 80 % maailman käyttämästä energiasta katetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Fossiilisesta energiasta löytyy myös pääasiallinen selitys kriisille. Taustalla on koronasta toipuva talous, jota kiihdytetään erilaisin tukitoimin, vaikka maallikon silmissä vauhtia olisi jo tarpeeksi. Koronakriisin aikana energian kysyntä väheni, hinnat laskivat ja ala sopeutui tilanteeseen tuotantoa alentamalla. Nyt tilanne on päinvastainen ja sopeutuminen ottaa taas aikansa. Markkinatalouden lakien mukaan hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan.

Markkinamekanismien lisäksi energian hintaa Euroopassa nostaa päästökauppa, jonka tarkoituksenakin on parantaa päästöttömien energiamuotojen kilpailuasemaa antamalla kasvihuonekaasupäästöille hinta. Euroopassa lähdettiin talouskasvuun energiahuollon kannalta epäsuotuisista asetelmista, sillä kylmä talvi oli syönyt varastoja, ja Pohjoismaihin osunut kuiva jakso oli tyhjentänyt sähkön tuotannolle tärkeät vesialtaat.

Hintojen nousu parantaa niiden energiantuottajien asemaa, jotka ovat jo ehtineet investoida vähäpäästöiseen tuotantoon. Hirvittää kuunnella kommentteja, joiden mukaan tämä olisi ansiotonta arvonnousua. Varmin tapa pedata uusia kriisejä on tehdä nopeita ja vaikeasti ennustettavia muutoksia pelisääntöihin. Energiasiirtymä fossiilisesta päästöttömään tapahtuu investointien kautta. Uuteen teknologiaan liittyy aivan riittävästi epävarmuuksia ilman poukkoilevaa ohjaustakin.

Energiasta, ohjauksesta ja onnistuneista peliliikkeistä rakennan aasinsillan paikalliseen onnistumiseen ja positiiviseen energiaan: Kuopion Palloseura tarjosi meille taas hienoja hetkiä. Naisten mestaruus, P20 mestaruus, Suomen Cupin voitto ja huikean kauden päättänyt Veikkausliigan hopea. Onnea ja kiitos KuPS!

Esa Lindholm

toimitusjohtaja
Kuopion Energia Oy