Kuopion Energia on mukana Suomen suurimmassa tuulipuistossa

Kuopion Energia on mukana Suomen suurimmassa tuulipuistossa

17.11.2025

Keski-Pohjanmaan lakeuksien keskelle Lestijärvelle on noussut ennätyksellinen hanke – Suomen suurin tuulipuisto. Kuopion Energia on mukana hankkeessa yhdessä muiden energia-alan toimijoiden kanssa.

Kuopion Energian, Oulun Energian ja Kymppivoiman omistama tuulipuisto tulee edustamaan kotimaisen energiayhteistyön parhaimpia puolia: mittavaa investointia, pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistä tavoitetta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Lestijärven tuulipuiston rakennuttaa uusiutuvan energian yhtiö OX2, joka jää rakentamisen jälkeen vastaamaan puiston teknisestä hallinnoinnista sekä puistoyhtiön taloushallinnosta. Kymppivoima, Kuopion Energia ja Oulun Energia rahoittivat hankkeen, joten puiston omistajuus ja tuotot siirtyvät sen valmistumisen jälkeen heille. Kuopion Energian osuus hankkeesta on 10 prosenttia.

– Osallisuus Lestijärven tuulipuistohankkeeseen on meille yksi askel kohti sähköntuotannon päästöttömyyttä, Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm sanoo.  

 

Kokonaisteho 455 megawattituntia

Alun perin toisen toimijan piti rakentaa tuulipuisto Lestijärvelle, mutta OX2 osti hankkeen ja jalosti sitä pidemmälle. Lestijärven voimaloiden kokonaisteho on 455 megawattituntia, ja ne tuottavat yli 1,3 terawattituntia sähköä vuodessa. Se on vajaat viisi prosenttia koko maan sähköntuotannosta.

– Tällä hetkellä tuulivoiman tuottajalle tärkein asia on se, miten tuulivoimaa tarjotaan ja käytetään markkinoilla, koska se määrittelee hyvin pitkälle vallitsevan markkinatason – sekä hyvässä että pahassa, Kymppivoiman toimitusjohtaja Anders Renvall kiteyttää.

Lestijärvi valikoitui tuulipuiston sijaintipaikaksi, koska siellä on riittävän isoja ja tarkoitukseen sopivia alueita. Myös Lestijärven kunta näkee tuulivoiman positiivisena asiana, ja maanomistajat olivat halukkaita vuokraamaan alueitaan 40 vuodeksi tuulivoimalle.

 

Kymppivoiman toimitusjohtaja
Anders Renvall.

Voimalaitokset valmistuvat vaiheittain

Puiston rakentaminen sujui hyvin, mutta aikataulusta jäätiin melkein vuoden jälkeen laitetoimittajasta johtuvista syistä. Renvallin mukaan tuotantoon laitetussa voimalaitoksen uudessa mallissa tuli esille teknisiä ongelmia, jotka ratkaistiin suunnittelemalla joitakin osia voimalaitoksesta uudelleen. Hyvällä suunnittelulla ja valmistuksella pyritään varmistamaan, että voimalaitokset kestävät odotetun 35 vuotta. Rakennustyö keskeytettiin puolen vuoden ajaksi, jotta laitetoimittaja sai mitoitettua ratkaisun uudelleen.

– Nyt on varmistettu sekä laitetoimittajan että oman valvontamme toimesta, että koko prosessi täyttää hyvän toimintatavan, Renvall toteaa.

Renvall muistuttaa, että tuulipuiston valmistuminen on muutenkin kuin veteen piirretty viiva – voimalaitokset valmistuvat vaiheittain. Ensimmäiset laitokset pystytettiin noin vuosi sitten, ja puoli vuotta sitten ne aloittivat täysimääräisen tuotannon OX2:n toimesta. Lestijärven kaikki 69 tuulivoimalaa ovat valmiit syksyn 2025 aikana.

 

Kannattavuuden arviointi on haastavaa

Lindholmin mukaan investoinnin kannattavuuden arviointi on hankalaa, koska puiston sähköntuotanto on riippuvainen vaikeasti ennustettavista tuuliolosuhteista. Monissa muissa tuotantomuodoissa tuottavuuden ennakointi on helpompaa.

Sähkömarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä muutenkin melko haastava, eikä tuulivoima tule ainakaan alkuun olemaan kultakaivos. Lindholm kuitenkin toteaa, että kannattavuutta kannattaa arvioida tarkemmin vasta sitten, kun tuulipuisto on ollut käytössä sen koko elinkaaren eli noin 35 vuotta.

– Moni asia ehtii mennä uuteen asentoon sinä aikana, Lindholm lisää.

 

Toiminta on vasta alussa

Kuopion Energialla ei ole tehty linjapäätöstä osallistutaanko vastaaviin hankkeisiin jatkossa. Yhtiössä halutaan ensin kartuttaa kokemuksia Lestijärveltä ja katsoa sen jälkeen miltä näyttää. Lindholm muistuttaa, että Kuopion Energialla ei ole pakottavaa tarvetta tuottaa sähköä. Sitä ei tuoteta eikä siihen investoida, jos ei uskota, että se on kannattavaa.

– Lämmön osalta olemme toisessa tilanteessa, koska olemme myös kaukolämpöyhtiö. Lämmön olemme sitoutuneet tuottamaan ja toimittamaan asiakkaillemme. Sen suhteen ei ole vaihtoehtoja.

Lindholm lisää, että Lestijärven osalta toiminta on vasta alussa eikä yhtään megawattituntia ole Kuopion Energian piikkiin vielä tuotettu, eli kaikki kannattavuuteen ja operointiin liittyvät asiat ovat vielä edessäpäin.

 

Teksti: Minna Akiola
Kuvat: Petteri Löppönen

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kuopionenergia #pääkirjoitus #sentuntee  

Yhteinen tulevaisuus

Kuopion Energian kaukolämpö on keskeinen osa kuopiolaisten arkea ja kaupungin elinvoimaa. Se ei ole pelkkä lämmönlähde, vaan myös merkittävä vastuullisuusvalinta.

#kuopionenergia #sentuntee  

Energiansäästöviikko toi nuoret voimalaitokselle

Kuopion Energia on jo yli 20 vuoden ajan pitänyt voimalaitosvierailuita yläkoulujen oppilaille Energiansäästöviikon aikana. Vierailuilla tutustutaan laitoksen toimintaan ja keskustellaan energiansäästöstä.

#kuopionenergia #sentuntee  

Tuhka palaa juurilleen – voimalaitosjäte herättää suometsät kasvuun

Biopolttoaineiden polttamiseen perustuva energiantuotanto on vähenemässä, mutta vielä voimalaitosten sivutuotteena syntyy tuhkaa, joka pyritään mahdollisimman hyvin hyödyntämään. Tuhkaa on mahdollista käyttää muun muassa metsälannoitteiden ...

Katso myös nämä aihepiirit!

#astettaalemmas #blogi #energiansäästö #energiantuotanto #energiatehokkuus #energiavinkki #hiilijalanjälki #hyvinvointi #häiriöviestipalvelu #ilmastointi #ilmastonmuutos #kaukolämpö #kesämökki #kotivara #kotona #kuopionenergia #lämmitys #lämpö #osaaminen #pientuotanto #pääkirjoitus #rakentaminen #sentuntee #sähkö #sähköauto #sähköinen liikenne #sähkönsiirto #sähkönsäästö #sähköpula #sähköverkko #toimitusvarmuus #Tuhkanhyötykäyttö #tulevaisuus #turvallisuus #työ #vapaalla #verkkopalvelu #ympäristö