Yhteistyöllä kohti kestävämpää huomista

Yhteistyöllä kohti kestävämpää huomista

19.05.2023

Kiertotalous säästää luontoa ja luo uusia mahdollisuuksia yrityksille. Kuopion Energia ja Jätekukko etsivät keinoja hyödyntää tuhkaa, kaatopaikkakaasua ja kierrätyspuuta kiertotalouden materiaaleina.

Suomen energiateollisuus tuottaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia tuhkaa sähkön- ja lämmöntuotannon seurauksena. Kuopion Energia Oy:n osuus on noin 15 000 tonnia, mikä käytännössä tarkoittaa noin 800 kuorma-autollista tuhkaa yhden kalenterivuoden aikana.

Tuhkan uusiokäyttö tukee kestävää kehitystä ja kierrätystaloutta. Energiankäytön tehostamistavoitteisiin sitoutunut Kuopion Energia on yhteistyössä Jätekukko Oy:n kanssa vuodesta 2016 lähtien etsinyt keinoja hyödyntää tuhkaa entistä monipuolisemmin kiertotalouden materiaalina esimerkiksi maa- ja infrarakentamisessa.

Jätekukon ympäristöinsinööri Valtteri Kinnusen mukaan tuhkaa on hyödynnetty muun muassa jätekeskuksen kenttärakentamisessa sekä Kuopion Savilahteen valmistuvan Sarastuskaaren jalankulku- ja pyöräilyväylän rakenteissa.

Hiekkamaisen ja isorakeisen arinatuhkan lisäksi rakentamisessa hyödynnetään lentotuhkaa, joka on savukaasuista erotettavaa hienojakoista tuhkaa.

Tuhkan uusiokäyttö maa- ja infrarakentamisessa vähentää neitseellisen materiaalin käyttöä.

Jätekukon ympäristö- ja laatuvastaava Leena Kumpulainen ja Kuopion Energian ympäristöasiantuntija Päivi Savolainen kertovat, että jätekeskuksen ympäristöluvat mahdollistavat tuhkan asianmukaisen varastoinnin laadun varmistamiseksi. Välivarastointia tarvitaan, jotta tuhkaa on riittävästi toimitettavaksi rakentamiseen.

– Kuopion Energialta tullut tuhka odottaa Jätekeskuksella välivarastossa, kunnes maankelpoisuuden varmistamiseen tarvittavat tutkimukset valmistuvat, Savolainen sanoo.

Tuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa on vielä pienimuotoista. Käytön lisääminen edellyttää onnistuneita käyttökokemuksia. Jätekeskuksen koekentillä on tässä merkittävä rooli.

– Jätekeskuksella on hyödynnetty tuhkia kenttärakentamisessa ja käyttökokemusten perusteella tuhka on hyvä maarakennusmateriaali, Kumpulainen kertoo.

Osa jätekeskukselle varastoiduista tuhkista on hyödynnetty esimerkiksi Heinjoen ampumaradalla, jossa siitä on rakennettu haulikkovallia.

– Olisi ympäristönkin kannalta toivottavaa, että tuhkan kaltaisia uusiomateriaaleja voitaisiin hyödyntää entistä laajemmin eri kohteissa.

 


Jätekeskuksella on hyvät olosuhteet ja sijainti Kuopion Energia puuterminaalille. Alueella tehty yhteistyö toimii, kertovat Päivi Savolainen, Leena Kumpulainen sekä Valtteri Kinnunen.

 

Jätekeskuksen puuterminaalialue mahdollistaa rankojen varastoinnin

Tiesitkö, että yli 65 prosenttia Kuopion Energian tuottamasta sähköstä ja kaukolämmöstä tuotetaan puulla?

Vuonna 2022 Jätekukon jätekeskukselle rakennettiin tuhkaa hyödyntäen puuterminaalialue, joka mahdollistaa sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen tarvittavan rankapuun varastoinnin lähellä Haapaniemen voimalaitosta.

– On tärkeää, että tällainen alue sijaitsee lähellä kaupunkia ja Haapaniemen voimalaitosta, Kuopion Energian ympäristöasiantuntija Päivi Savolainen kertoo.

Savolaisen mukaan Kuopion Energian puutoimittajat tuovat puuaineksen rankoina puuterminaalialueelle. Puuaineksen riittävän kuivumisen jälkeen rankat haketetaan ja hake toimitetaan edelleen Haapaniemen voimalaitokselle.

Jätekeskuksen puuterminaalialue on laajuudeltaan 3 hehtaaria ja myös sen pohjarakenteissa on hyödynnetty tuhkaa. 

Jätekeskuksen alueella sijaitsee myös kierrätyspuupolttoainetta Kuopion Energialle toimittavan Revisol Oy:n kierrätyspuun jalostuslaitos.

– Kotitalouksista Jätekukolle tuleva puhdas puujäte kiertää tätä kautta Kuopion Energialle ja edelleen kaukolämpönä asiakkaillemme, Savolainen lisää.

 

Kaatopaikkakaasusta lämpöä kaupunkilaisille

Kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen on yksi osa Kuopion Energian ja Jätekukon yhteistyötä.

Heinälammenrinteen jätekeskuksesta kerätty kaasu johdetaan vedenerotuksen ja epäpuhtauksien suodatuksen jälkeen niin sanottua penkkakaasulinjaa pitkin Kuopion Energian Pitkälahdessa sijaitsevalle biokattilalle.

Biokattilalla poltettavalla kaasulla tuotetaan vuosittain energiaa noin 10 GWh:n verran, mikä vastaa yli 500 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.  

 

Teksti: Joona Paakkanen /Oodia Media Oy
Kuvat: Roosa Kosunen

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kotona #sähkö  

Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus nousussa

Sähkösopimuksiin on tullut uutta valinnanvaraa. Määräaikainen sähkösopimus on suomalaisissa kodeissa suosituin valinta. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä on selkeässä laskussa, samalla kun pörssihintaisten sopimusten osuus nous...

#energiatehokkuus #energiavinkki #kesämökki #turvallisuus #vapaalla  

Kesäkoti käyttöön maltilla

Ilmojen lämmetessä ja kesän lähestyessä myös kesämökkejä otetaan käyttöön ja vietetään enemmän aikaa kesäkodissa. Suomalaisista mökeistä on noin 90 prosenttia sähköistetty. Valtaosa näistä on kytketty paikalliseen sähköverkkoon. Osalla möke...

#kaukolämpö  

Kaukolämpö sopii öljylämmittäjälle

Öljylämmittäjien on luovuttava omakoti- ja paritaloissa nykyisestä lämmitysmuodostaan viimeistään vuonna 2030. Kaukolämpö korvaa suoraan öljylämmön ja kaukolämpö onkin erinomainen vaihtoehto kohteissa, joissa kaukolämpöä on saatavilla. Luop...

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiatehokkuus #energiavinkki #kuopionenergia #sentuntee #vapaalla #turvallisuus #sähkö #kolumni #kaukolämpö #viihde-elektroniikka #verkkopalvelu #sähköverkko #ilmastonmuutos #kodinkone #resepti #energiansäästö #työ #energiantuotanto #laiteuutuudet #tulevaisuus #hyvinvointi #osaaminen #sähköinen liikenne #lämpö #sähkönsiirto #kesämökki #lämmitys #ympäristö #piha #puutarha #aurinko #sähkönsäästö #sähköauto #aurinkopaneeli #valaistus #sisustus #ilmastointi #astettaalemmas #pääkirjoitus #energiapolitiikka #sähköpula #testi #datahub #hiilijalanjälki #kinkkutemppu #sähkövero #sähköasennukset #Laskiainen #tekoäly #pääsiäinen #ystävänpäivä #toimitusvarmuus #sahkolasku