Tyhjästä on paha nyhjäistä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja venäläisen energiatuonnin loppuminen pahensivat tilannetta. Juurisyy on kuitenkin niukkuus. Elämä sähköistyy nopeammin kuin kukaan osasi arvata. Sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita joka paikassa. Pian mikään ei toimi ilman sähköä.

Lääke niukkuuteen on uudet voimalaitokset. Miksi uusia voimalaitoksia ei rakenneta, vaikka niiden tuottamalle sähkölle riittäisi ostajia? Yksi hidastelun syy on byrokratia. Lupapapereita on täyteltävä tukuttain ja selvityksiä tehtävä hiki hatussa ennen kuin voimalaitostyömaalla tapahtuu yhtään mitään. Viranomaiskäsittely on toivottoman hidasta. Uuden tuulivoimalaitoksen valmistuminen voi kestää jopa kahdeksan vuotta.

Uusia voimalaitossuunnitelmia ja rakennuslupahakemuksia on jonossa jo niin paljon, että jos kaikki hankkeet toteutuisivat, moninkertaistuisi suomalaisten voimalaitosten ja puhtaan sähkön määrä markkinoilla. Tämä helpottaisi kaikkien elämää. Sähkön hinta painuisi alas ja Suomi saisi yhä enemmän päästötöntä sähköä, jolla voitaisiin korvata likaista fossiilienergiaa. Parhaassa tapauksessa Suomi saisi vientituloja maailmalle myymästään puhtaasta sähköstä.

Suomalainen lupajärjestelmä on perusteellisen remontin tarpeessa. Nykyisen järjestelmän puutteiden korjailu on yhtä tehokasta kuin purkalla ja rautalangalla paikkailu. Jos perusta on matojen syömä, on uusien hirsien vaihtaminen lahonneiden tilalle hölmöläisten hommaa.

Lupajärjestelmän remonttia odoteltaessa ainoa keino vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen on vähentää sähkönkäyttöä. Näin sähkömarkkinat toimivat. Jos tarjontaa ei synny lisää, on leikattava kysyntää. Sähkönkäytön vähentäminen – säästäminen – voi vaikuttaa oman sähkölaskun halpenemisen lisäksi jopa sähkön markkinahintaan. Pienen ihmisen näkökulmasta tämä vaikuttaa ehkä kaukaa haetulta. Monta pientä tekoa yhdessä liikuttaa kuitenkin vuoria, sanoi muurahainen.

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Kuva: Scanstockphoto