Sähköverkkoyhtiöitä valvotaan tarkasti

Maassamme on yli 70 verkkopalveluyhtiötä, jotka vastaavat sähkönjakelusta omalla alueellaan. Energiamarkkinavirasto on myöntänyt jokaiselle yhtiölle toimiluvan ja rajannut vastuualueen. Myös sähkönsiirron hinnoittelu on tarkoin säädeltyä ja valvottua.

Sähkönsiirron hinnoissa on eroja eri alueilla. Hintaerot johtuvat yhtiöiden erilaisista toimintaympäristöistä. Yhtiöiden välillä on eroja esimerkiksi sähköverkon ja asiakasmäärän suhteessa, alueen luonto-olosuhteissa eli esimerkiksi metsäisyydessä, käyttöpaikkojen taajuudessa eli siinä, onko alue pääosin taajamaa vai haja-asutusaluetta vai jotain siltä väliltä.

Verkkoyhtiöiden tehtävänä on kehittää omaa verkkoaan ja huolehtia oman alueen ja sen sähkönkäyttäjien tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta perustuu jokaisen yhtiön kehityssuunnitelmiin, joita Energiavirasto valvoo. Yhtiöt julkaisevat suunnitelmat myös alueen sähkönkäyttäjien kommentoitaviksi ja nähtäviksi.

Tehostamishyöty siirtyy asiakkaiden hyväksi

Energiavirasto varmistaa, että sähkönjakeluyhtiöt kehittävät verkkoaan järkevästi sekä tavoitteiden mukaisesti, jotta ne vastaavat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin kehittyvässä maailmassa, matkalla kohti päästötöntä energiatulevaisuutta.

Nykyinen sääntelymalli on rakennettu niin, että tehostumishyöty siirtyy ajan kanssa asiakashintoihin. Kehittämissuunnitelmat päivitetään kahden vuoden sykleissä ja yhtiöt tarjoavat asiakkailleen tilaisuuden kommentoida suunnitelmia ja kertoa omia näkemyksiään.

Energiavirasto valvoo myös asiakaskuulemisten toteutuksen ja tulosten käsittelyn.

Energiavirasto valvoo kustannuksia ja tuottoja

Kehittämissuunnitelmien valmistuttua Energiavirasto määrittää valvontamenetelmät vahvistuspäätöksessään. Samalla määritellään muun muassa sitoutuneen pääoman arvostusperusteet eli tuottopohja ja sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuotto. Näiden lisäksi valvovalla viranomaisella on käytössään myös kannusteita ja sanktioita.

Energiaviraston määrittämät valvontamenetelmät ovat voimassa normaalisti kahdeksan vuotta, johon sisältyy kaksi neljän vuoden valvontajaksoa. Valvontajaksot ovat määritelty neljän vuoden mittaisiksi, koska investoinnit ovat suuria ja aikataulu suunnittelusta toteutukseen pitkä, esimerkiksi pitkien lupaprosessien vuoksi.

Valvontajakson päätyttyä Energiavirasto antaa jokaiselle verkkoyhtiölle valvontapäätöksen, jossa tarkastetaan ja arvioidaan, onko hinnoittelu ollut jakson aikana säännösten ja määräysten mukaista. Jos yhtiö on perinyt asiakkailta liian suurta verkkopalvelumaksua, palautetaan se asiakkaille seuraavan jakson aikana alempina hintoina. Vastaavasti alijäämä voidaan periä asiakkailta takautuvasti seuraavien jaksojen aikana korkeampina hintoina.

Verkkopalveluyhtiöt vastaavat vain sähköverkkoihin ja sähkönsiirtoon liittyvistä asioista. Sähkönsiirtoyhtiöt eivät myy tai tuota sähköä. Valtio on määrännyt verkkopalveluyhtiöt perimään asiakkailta myös kulutetusta sähköstä sähköveron ja veroon lisättävän arvonlisäveron. Näiden lisäksi laskuun lisätään myös laskutettavasta palvelusta perittävä arvonlisävero. Verkkopalvelulaskusta onkin usein jopa yli puolet valtiolle tuloutettavia veroja.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuvat: Scanstockphoto ja Jape Tiitinen