Uusi 110 kV:n voimajohto mahdollistaa Etelä-Kuopion kehittymisen

Kuopion Sähköverkko Oy suunnittelee uutta 110 kilovoltin voimajohtoa Honkapuron ja Hepomäen välille Etelä-Kuopioon. Alueelle on tulossa noin 300 hehtaarin teollisuus- ja kiertotalouskokonaisuus, eikä nykyinen sähköverkon kapasiteetti riitä vastaamaan tulevaan sähkönkulutukseen.

Alueelle on tonttivarauksia jo muun muassa datakeskuksille. Lisäksi Kuopion Energia selvittää parhaillaan mahdollisuuksia pienydinvoimalalle.

– Teollisuuden kasvu ja kaupunkien sähköistyminen lisäävät sähkön tarvetta. Kuopion alueella sähköistyminen on ollut voimakasta ja liityntäkapasiteetista on ollut niukkuutta. Suunnitteilla olevilla 110 kV:n voimajohdolla ja Fingridin uudella Honkapuron sähköasemalla saadaan merkittävästi lisää kapasiteettia Kuopion alueelle ja investointi toimii positiivisena viestinä elinkeinoelämälle, kertoo Fingridin asiakaspäällikkö Tommi Asp.

– Johtoa ei rakenneta vain tämän päivän tarpeisiin. Alueen tehontarve tulee kasvamaan vähitellen, ja nyt rakennettava yhteys palvelee vähintään seuraavat 50 vuotta, todennäköisesti pidempäänkin, sanoo Kuopion Sähköverkon verkkopäällikkö Atte Iivanainen.

Kapasiteetissa varaudutaan myös siihen, että alueelle tulee tulevaisuudessa suurempia sähkönkäyttäjiä. Tarvitaan myös siirtovaraa eli reserviä, jotta sähkö saadaan toimitettua myös vikojen, huoltojen ja kulutushuippujen aikana.
 

Mikä ihmeen 110 kv voimajohto?

Jotta tuleville toimijoille voidaan toimittaa sähköä, tarvitaan voimajohto ja sähköasema. Kyseessä on 110 kilovoltin ilmassa kulkeva voimajohto, jolla siirretään sähköä kantaverkosta sähköasemalle. Käytännössä voimajohto tulee alkamaan Fingridin uudelta Honkapuron sähköasemalta ja päättymään Hepomäkeen rakennettavaan Kuopion Sähköverkko Oy:n sähköasemaan. Sähköasemalla jännite muunnetaan alemmalle tasolle, jolloin sähkö voidaan siirtää jakeluverkkoon.

110 kV:n voimajohto pystyy siirtämään noin 250 megawatin tehon. Se on lähes kaksinkertainen Kuopion nykyiseen huipputehontarpeeseen nähden.

Voimajohdon kokonaispituus on noin kahdeksan kilometriä, josta noin puolet sijoittuu Kuopion Sähköverkko Oy:n ja puolet Savon Voima Verkko Oy:n alueelle.

Honkapuron sähköasemahanke on osa Fingridin 5,2 miljardin euron investointiohjelmaa, jonka puitteissa toteutetaan useita miljoonaluokan verkkoinvestointeja eri puolilla Suomea.

– Kun teollisuuden kasvu, lämmityksen sähköistyminen ja ilmastotavoitteet lisäävät verkkoinvestointien tarvetta, on tärkeää, että hankkeiden luvitus etenee sujuvasti ja sähköjärjestelmän merkitys ymmärretään, Asp korostaa.
 

Kaavoitus mahdollistaa rakentamisen

Hankkeen eri palasten ajoitus on kohdallaan. Alueen kaavoitus on käynnissä ja sähkön tarve ajoittuu vuosille 2029–2030. Tarkoitus on, että Fingridin Honkapuron sähköasema ja Kuopion Sähköverkko Oy:n suunnittelema voimajohto valmistuvat samoihin aikoihin.

–  Voimajohdon avulla kehitetään alueverkkoa ja parannetaan sähkön toimitusvarmuutta, lisää Iivanainen.

Ruhasen mukaan yritystonteista on ollut Kuopiossa pulaa ja käynnissä oleva kaavoitus mahdollistaa uuden teollisuusalueen rakentaminen. Hepomäen teollisuusalueen asemakaavoitus kuuluu Etelä-Kuopion kehittämissuunnitelmaan.

– Alueella ei ole asutusta aivan lähellä, joten se soveltuu hyvin teollisuus- ja kiertotaloustoiminnoille. Kaavoituksessa on myös huomioitu sijoittuminen siten, ettei voimajohto kulje liian lähellä yksittäisiä asuntoja, Kuopion kaupungin kaavasuunnittelija Roope Ruhanen kertoo.
 

Suunnittelu etenee

Voimajohdon esisuunnitelman on laatinut Sweco Finland Oy. Suunnittelussa on etsitty teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen reitti ja tehty laajat ympäristöselvitykset.

– Ympäristöselvityksessä on arvioitu hankkeen vaikutukset hyvin laajasti muun muassa luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin ja maisemaan sekä rakentamisvaiheen että valmiin voimajohdon osalta. Selvityksen perusteella hankkeesta aiheutuu vain vähäisiä paikallisia ympäristövaikutuksia, Iivanainen kertoo.

Hanke on parhaillaan yleissuunnitteluvaiheessa. Seuraavaksi määritellään pylväspaikat ja neuvotellaan maanomistajien kanssa. Tämän jälkeen on tarkoitus hakea lunastuslupa valtioneuvostolta ja tehdä kantaverkon liittymissopimus.

Seuraava askel on, että kilpailutetaan rakentaminen, minkä jälkeen työt voidaan aloittaa, kun tarvittavat lupa-asiat ovat kunnossa. Rakentaminen käynnistyy johtokadun hakkuilla ja työmaateiden rakentamisella. Rakentamisen on tarkoitus ajoittua vuosille 2027–2029.

– Sähköverkko on paikoin pullonkaula, ja nyt tehdään töitä sen eteen, ettei Etelä-Kuopion kehitys jää sähköstä kiinni, sanoo Iivanainen.

Teksti: Iida Holmén
Kuva: Jenna Naapanki