Pienydinvoima toisi lisää ennakoitavuutta

Kuopiolaisten lämpö tuotetaan tällä hetkellä valtaosin Haapaniemi 2 ja 3-voimalaitoksilla. Haapaniemi 2 on tulossa tiensä päähän 2035 ja nyt selvitellään vaihtoehtoja, miten syntyvä lämmöntarve paikataan.

– Tutkimme kaikki vaihtoehdot huolellisesti. Ratkaisut, joihin lopulta päädymme, ovat kokonaisuuden kannalta parhaat löydetyt vaihtoehdot, kertoo Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.

– Asiakkaan etu on koko ajan tärkeimpänä mielessä.

Pienydinvoima on yksi vaihtoehto

Yksi tarkasteltavista vaihtoehdoista on pienydinvoimala, joka voisi tuoda kuopiolaisille monia hyötyjä. Sen tuottama lämpö olisi päästötöntä, ja samalla se tasapainottaisi energiajärjestelmää, koska lämpöä saataisiin tasaisesti säästä tai muista olosuhteista riippumatta.

Suunniteltu pienydinvoimala tuottaisi lämpöä, ei sähköä suurten ydinvoimalaitosten kuten vaikkapa Olkiluoto 3:n tapaan.

Suurin syy sille, ettei suunnitteilla oleva laitos tuottaisi sähköä, liittyy kustannuksiin ja laitoksen kokoon.

– Jos laitos tuottaisi myös sähköä, reaktorin koko kasvaisi huomattavasti, eikä lämmöstä pystyttäisi hyödyntämään kuin pieni osa. Myöskään sähkön hinta ei tällä hetkellä kannusta sen tuotantoon, kertoo Kuopion Energian kehityspäällikkö Petri Turtiainen.

– Tällä hetkellä kehityksessä olevat lämpöä tuottavat reaktorityypit ovat kooltaan sopivia Kuopion kokoiseen kaupunkiin, Turtiainen lisää.

Kuopioon suunnitellun laitoksen lämpöteho olisi arviolta noin 100 megawattia eli se korvaisi puolet poistuvan Haapaniemi 2 -voimalaitoksen tehosta.

Suunnitteilla oleva laitos perustuu uuteen toteutustapaan.

– Valmistajat kehittävät parhaillaan laitteita markkinoille eikä vastaavaa laitosta ole vielä rakennettu. Vaikka kyse on uudesta ratkaisusta, taustalla on vanha ja tuttu teknologia. Kun tuotetaan vain lämpöä, toiminta on yksinkertaisempaa kuin lämpöä ja sähköä tuottavissa pienydinvoimaloissa, kertoo Turtiainen.

– Ensimmäisenä oleminen ei ole kuitenkaan Kuopion Energialle itseisarvo, vaikka yhtiönä olemme historian saatossa usein tehnyt asioita ensimmäisten joukossa, hän jatkaa.

Käytännössä kyseessä olisi tynnyrimäinen teräslieriö, jonka sisälle reaktori sijoitettaisiin. Laitos rakennettaisiin pääosin maan alle ja maan pinnalla näkyvä osa muistuttaisi lähinnä suurta varastohallia. Laitos olisi myös hiljainen.

– Laitoksen lopullinen hinta ei ole vielä tiedossa, mutta kokonaisuuden täytyy olla kilpailukykyinen kaukolämmöntuotannossa, jotta siihen voitaisiin päätyä, kertoo Turtiainen.

Kuopion Energialla järjestetty asukasilta keräsi sankoin joukoin pienydinvoima-hankkeesta kiinnostuneita. Kuvassa esiintymässä mahdollisen laitetoimittajan Steady Energy:n kaupallinen johtaja Matti Pentti, Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm, Kuopion kaupungin kaavasuunnittelija Roope Ruhanen, Kuopion Energian kehityspäällikkö Petri Turtiainen ja Kuopion Energian tuotantojohtaja Peter Seppälä.
 

Ennakoitavuutta kriisien aikaan

Huolto- ja toimitusvarmuuden merkitys on korostunut viime vuosina. Turtiaisen ja Lindholmin mukaan pienydinvoima tukisi tavoitetta parantaa huoltovarmuutta entisestään.

– Polttoaineen vaihtoväli reaktorissa on noin kahden vuoden välein ja silloinkin vaihdettaisiin siitä vain osa. Päivittäistä riippuvuutta polttoaineesta ei siis ole, Turtiainen kertoo.

Polttoaine ei säteile ennen kuin se sijoitetaan reaktoriin.

– Polttoainetta on helppo varastoida pitkiä aikoja, Lindholm sanoo.

Mistä polttoaine tulee?

– Uraania hankittaisiin vastaavista paikoista kuin Suomen muihin laitoksiin. Uraania tuottaa esimerkiksi Australia ja Kanada, kertoo Turtiainen.

Tällä hetkellä suunnitteilla olevan laitoksen reaktorista syntyisi jätettä noin pakettiautollisen verran 60 vuoden aikana. Kaikki Suomessa syntyvä käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettava Suomeen. Loppusijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta loppusijoitukseen soveltuvan tekniikan on oltava tiedossa investointipäätöstä tehtäessä.

 

Muitakin vaihtoehtoja tarkastellaan

Sekä Lindholm että Turtiainen painottavat, ettei pienydinvoima ei ole välttämätön ratkaisu, vaan se on kiinnostava vaihtoehto muiden joukossa.

Parhaillaan käynnissä on myös hukkalämpöselvityksiä. Lisäksi tarkastellaan muita vaihtoehtoja, kuten uuden samanlaisen polttovoimalaitoksen tai pelkästään lämpöä tuottavan polttolaitoksen rakentamista. Selvityksiä geolämmöstä on myös tehty, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tekniikka ei ole vielä riittävän valmis. Uusi sähkökattila on jo yksi osa energiantuotannon muutoksien kokonaisuutta.

–Tarkoitus ei ole korvata Haapaniemi 2 -voimalaitosta yhdellä lämmönlähteellä, vaan useilla eri ratkaisuilla, kertoo Turtiainen.

Metsäenergian polttaminen ja siihen liittyvät polttoainetoimitukset vähenisivät pienydinvoimalan tai hukkalämpöjen hyödyntämisen myötä. Tarvetta olisi kuitenkin edelleen pitkälle tulevaisuuteen, sillä Haapaniemi 3 jatkaa käyttöä vuoden 2035 jälkeen.

Pienydinvoiman rakennattavuusselvityksellä varmistettiin alueen soveltuvuus pienydinvoimalaitokselle. Kallioperää tutkittiin noin 50 metrin syvyydestä porakonekairauksilla sekä Hepomäessä että Sorsasalossa.
 

Pienydinvoimaan suhtaudutaan myönteisesti

Hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumppulaitteistot ja polttovoimalaitos ovat tuttua teknologiaa, joten ne eivät herätä asiakkaissa juurikaan kysymyksiä. Lämmöntuotanto pienydinvoimalla puolestaan edellyttää hyväksyttävyyden vuoksi avointa keskusteluyhteyttä asukkaiden kanssa.

Pienydinvoimaselvityksen yhteydessä on järjestetty tavallista enemmän vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. YVA-menettelyn lisäksi on järjestetty asukasiltoja ja tiedotustilaisuuksia, joissa asukkaat voivat kysyä hankkeesta mitä tahansa.

– Laitos voidaan rakentaa, vain jos kuopiolaiset hyväksyvät sen, painottaa Turtiainen.

Kuopiolaiset suhtautuvat hankkeeseen pääosin myönteisesti. Kuopiolaisille tehdyssä kyselyssä asenteet noudattavat suomalaisten yleistä suhtautumista pienydinvoimaan.

– Tällä hetkellä selvityksessä olevista vaihtoehdoista pienydinvoima on kyselyn mukaan selvästi halutuin ratkaisu, Lindholm kertoo.

Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta, ja monet kysymykset toistuvat. Yleisimpiin kysymyksiin on vastattu Kuopion Energian verkkosivuilla.

Jos investointiin päädytään, voiko hanke viivästyä samalla tavalla kuin suurien ydinvoimaloiden kohdalla?

– Tämä on teknisesti hyvin erilainen hanke kuin esimerkiksi Olkiluoto 3. Uuden teknologian rakentamiseen liittyy aina epävarmuuksia, mutta en näe tässä suuria aikataulullisia riskejä, Turtiainen sanoo.

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely kestää noin kaksi vuotta. Tarkoituksena on selvittää alueen tila ja ympäristövaikutukset mahdollisimman tarkasti ennen päätöksentekoa.

– Vasta selvitysten jälkeen päätetään, investoidaanko pienydinvoimalaan, kertoo Turtiainen.

Teksti: Iida Holmén
Kuvat: Jape Tiitinen ja Kuopion Energia