Tuhka palaa juurilleen – voimalaitosjäte herättää suometsät kasvuun

Energiantuotannosta peräisin oleva tuhka sopii erityisesti suometsien lannoittamiseen. Se parantaa niiden puuston terveyttä ja kasvua sekä haihdutusta. Tuhkalla toteutetun metsälannoituksen vaikutus on todella pitkä – kertalannoitus vaikuttaa turvemailla noin 30 vuotta. Puuston kasvu on lannoitteen vaikutusaikana jopa 60–180 m3/ha eli puusto sitoo jopa 18:n suomalaisen vuotuiset hiilipäästöt.

– Tuhka korjaa metsän ravinnetasapainoa ja sitä kautta saa puut parempaan kasvuun, lannoitteita valmistavan Yara Suomi Oy:n metsälannoituksen tuotepäällikkö Juho Salmi sanoo.

Turvepohjaisissa metsissä kasvua rajoittaa eniten puute fosforista ja kaliumista, kun taas kivennäismailla se on yleensä typpi. Siksi ravinteita lisätään lannoitteen muodossa. Lisäksi lannoite muuttaa jonkin verran maan pH-tasapainoa neutraalimmaksi, jonka ansiosta kasvit pystyvät hyödyntämään siellä olevia ravinteita paremmin.

Voimalaitoksilla on lakisääteinen velvoite toimittaa polttoprosessissa syntynyt tuhka asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Näin tehdään myös Kuopion Energialla. Tuhkan määrään vaikuttavat poltettavat raaka-aineet ja niiden käyttömäärät.

Yara Suomi Oy:n metsälannoituksen tuotepäällikkö Juho Salmi kertoo, että lannoittaminen saa puut parempaan kasvuun.

Lannoitteissa käytetään lentotuhkaa

Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitokselta metsien lannoituskäyttöön soveltuvaa lentotuhkaa menee Yaralle noin 1000 tonnia vuosittain. Sillä pystytään lannoittamaan noin 300 hehtaaria metsää. Lisäksi Yaralle menee tuhkaa muiltakin voimalaitoksilta.

Tuhkan käyttöä metsälannoituksessa rajoittaa se, että lannoitteiden valmistuksessa pystyy hyödyntämään vain täysin kuivaa tuhkaa. Lentotuhka leijuu kattilassa ilmavirtojen mukana, ja se kerätään suodatuslaitteistojen avulla tuhkasiiloihin.

– Lentotuhkaa saamme teknisistä syistä purettua kuljetettavaksi täysin kuivana vain toiselta voimalaitosyksiköltä. Vanhemman voimalaitosyksikön tuhkanpurkujärjestelmä vaatisi merkittäviä muutoksia, jotta siitäkin kuivapurku olisi mahdollinen, Kuopion Energian ympäristöasiantuntija Päivi Savolainen kertoo.

Energiantuotannon prosessissa syntyy myös pohjatuhkaa, joka on pääasiassa polttoprosessissa käytettävää luonnonhiekkaa sekä polttoaineen mukana tulevaa kivennäisainesta. Pohjatuhkalla voidaan korvata neitseellisten maa-ainesten käyttöä maanrakennuksessa, kuten teiden pohjissa.

Metsälannoitus tukee kiertotaloutta

Tuhkaa syntyy kaikesta biopolttoaineiden polttamisesta, mutta turpeen polttamisesta tuhkaa syntyy enemmän verrattuna puuperäisiin polttoaineisiin. Lähivuosina turpeen käytöstä polttoaineena ollaan Suomessa luopumassa kokonaan. Savolainen pohtii, että kymmenen vuoden päästä saatetaan puhua jopa siitä, mistä tuhkaa saataisiin lannoitekäyttöön.

– Turve on ollut siitä hyvä polttoaine, että siitä on syntynyt yksikköä kohden enemmän tuhkaa kuin vastaavasta määrästä puuta. Puu palaa käytännössä loppuun asti. Yaralle toimitettavat tonnimäärät tulevat tulevaisuudessa pienenemään tästä syystä, Savolainen toteaa.

Lentotuhkan ravinnekoostumus on lannoitekäyttöä ajatellen parempi kuin pohjatuhkassa. Yaralla tuhkaan lisätään vielä apatiittia, kaliumsuolaa ja booria, jotta se täyttää lannoitteen ravinnevaatimukset.

– Ravinnelisäysten lisäksi rakeistamme tuhkan, jotta sitä on helppo levittää lentoteitse. Rakeistaminen auttaa myös tuotteen pakkaamiseen ja kuljettamiseen, Salmi kertoo.

Kuopion Energia ostaa tuhkan käsittelypalvelun Yaralta. Käsittelyhinnassa on huomioitu se, että Yara pystyy hyödyntämään sen lannoitetuotannossaan. Menettely tukee siis vahvasti kiertotaloutta, näin saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti tuhkan koko kapasiteetti. Valtio myös tukee metsien terveys- eli tuhkalannoituksia.

Teksti: Minna Akiola
Kuvat: Akseli Muraja