Arjen mahdollistaja jo 120 vuotta
29.05.2026
Matka ensimmäisestä hehkulampusta nykypäivän monipuoliseen energiantuotantoon kertoo, miten Kuopiosta kasvoi oman energiansa tekijä, joka juhlii tänä vuonna 120-vuotista taivaltaan.
Kun sähkö saapui Suomeen, sitä käytettiin aluksi vain valaistukseen. Kuopiossa sähköisen aikakauden käynnisti kirjapainonomistaja Otto Wilhelm Backman, joka sytytti kaupungin ensimmäiset sähkövalot helmikuussa 1892 omassa kirjapainossaan. Uutuus herätti ihastusta: sähkövalo oli lähes kaikille ennen näkemätön ilmiö. “Kyllä näkköö!” ja “Eläköön valkeus” iloittiin Kuopiossa.
Backman alkoi jakaa sähköä myös lähialueen liikkeisiin ja pian koko kaupungille. Kuopio tarttui tilaisuuteen ja sai katuvalaistuksen sähköistettyä varhain. Kynttilät ja petrolilamput saivat väistyä, kun 98 katulamppua syttyi kaupungin ylle. Kuopio sai sähkökatuvalot Suomen kaupungeista neljäntenä.
Yksityisestä kunnalliseksi
Alkuvaiheessa sähköntuotanto oli hajanaista. Kaupungin oman sähkölaitoksen syntyminen vaati harkintaa, mutta lopulta vuonna 1906 tehtiin päätös sen perustamisesta. Kaupungin oma sähkölaitos aiheutti kilpailua Backmanin yksityisen laitoksen kanssa. Kilpailu ei ollut tasainen: kaupungilla oli enemmän resursseja ja se pystyi tarjoamaan sähköä edullisemmin. Lopulta yksityinen toimija väistyi, ja Kuopioon syntyi kunnallinen sähkömonopoli.
Kasvava kaupunki tarvitsi kuitenkin yhä enemmän energiaa. 1910-luvulla ratkaisu löytyi yhteistyöstä teollisuuden kanssa, kun Haapaniemeen rakennettiin voimalaitos hyödyntämään rullatehtaan jätepuuta. Sähkön kulutus kasvoi tasaisesti, ja vähitellen sähkö alkoi palvella muutakin kuin valaistusta. Teollisuus otti sähkömoottorit käyttöön, ja arki sähköistyi.
- Merkittävä muutos tapahtui, kun kaupungin sähköverkko liitettiin valtakunnan verkkoon 1935. Imatran Voima rakensi Varkauteen voimajohdon ja muunnon, mistä jatkettiin edelleen Kuopioon Savilahteen. Uusi yhteys mahdollisti sähkön kulutuksen kasvun Kuopiossa ja vauhditti siirtymistä tasasähköstä vaihtovirtaan, kertoo Kuopion Sähköverkon toimitusjohtaja Kari Väänänen.
Kaukolämmön läpimurto
Toisen maailmansodan jälkeen energiankulutus kasvoi voimakkaasti. Katse kääntyi uuteen mahdollisuuteen: kaukolämpöön. 1960-luvulla Kuopiossa tehtiin ratkaiseva päätös rakentaa kaukolämpöverkko. Alku oli varovainen, mutta Niiralaan valmistunut lämpökeskus osoitti järjestelmän toimivaksi.
– Todellinen läpimurto tapahtui reilut kymmenen vuotta myöhemmin, kun Haapaniemen voimalaitos valmistui. Kaukolämmitys mahdollisti myös oman sähkön tuotannon aloittamisen, kertoo Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.
Sähkön ja lämmön tuotannon yhdistäminen oli aikanaan uraauurtava ratkaisu. Rohkea ja uusi päätös käyttää pääpolttoaineena turvetta osoittautui viisaaksi erityisesti pian valmistumisen jälkeen koetun öljykriisin aikana.
Vuonna 1907 valmistuneessa Kuopion kaupungin sähkötehtaassa eli sähkölaitoksen koneasemalla sähköä tuotettiin kahdella höyrykattilalla ja - turbiinilla. Takaoikealla näkyy Backmanin sähkölaitoksen savupiippu.
Kuopiosta tuli lähes omavarainen energian suhteen. Samalla energiantuotanto alkoi kytkeytyä entistä vahvemmin kaupungin talouteen, työllisyyteen ja aluekehitykseen. Kaukolämpöverkko laajeni nopeasti, kun yhä useampi kiinteistö siirtyi öljylämmityksestä edullisempaan ja vaivattomampaan kaukolämpöön.
Kasvava organisaatio, kasvava vastuu Kuopion sähkölaitoksesta tuli nimeltään Kuopion Energialaitos, myöhemmin kunnallinen liikelaitos Kuopion Energia ja lopulta konserni Kuopion Energia Oy. Sähköverkkoliiketoiminnasta muodostettiin tytäryhtiö Kuopion Sähköverkko Oy. 1990-luvulla ympäristökysymykset nousivat vahvasti esiin, ja toimintaa alettiin kehittää entistä kestävämpään suuntaan
– Kuopion Energian historiasta on opittu, että katse on pidettävä tulevassa. Maailma ja erityisesti teknologia muuttuvat nopeasti, joten tulevaisuutta on suunniteltava siltä pohjalta, toteaa Lindholm.
1950-luvulla Kuopion sähköistyminen eteni Sisu-kuorma-auton ja käsin jarrutettavan kelavaunun avulla.
Näkymätön mutta välttämätön energia
Haapaniemi 2 valmistui 1980-luvulla, ja kaupungissa on lisäksi pienempiä lämpölaitoksia, jotka varmistavat kaukolämpöverkon toimintaa. Turve oli pitkään keskeinen polttoaine ja toi maakuntaan satoja työpaikkoja. Myös kaupungin omat turvesuot olivat osa energian omavaraisuuden varmistamista.
Nykyisin pääpaino on siirtynyt metsäperäisiin polttoaineisiin. Tuotantoa on tehostettu merkittävästi, ja savukaasupesuri sekä kaukolämpöakku parantavat energiatehokkuutta ja tasoittavat kulutushuippuja. Biokaasu täydentää kokonaisuutta pienellä osuudella. Tulevaisuuden ratkaisuja tarkastellaan laajasti, ja myös pienydinvoiman mahdollisuuksia selvitetään.
Sähkönmyynti siirtyi Väreelle 2019 ja tätä nykyä Kuopion Sähköverkko keskittyy sähkönsiirtoon.
– 2000 luvulla on tapahtunut merkittävä energiamurros, kun isoista keskitetyistä tuotantolaitoksista siirrytään maailmanlaajuisesti pieniin hajautettuihin laitoksiin. Tuotannon muuttuminen muuttaa merkittävästi myös sähköverkon rakennetta, kertoo Väänänen.
Tänä päivänä sähkö ja lämpö ovat itsestäänselvyyksiä, mutta niiden taustalla on yli sadan vuoden kehityskulku. Kuopion Energian tarina jatkuu, ja 120-vuotiaana on hyvä olla ylpeä matkasta.
Kuvassa 2 Tauno Kortelainen, Aaro Hoffren ja Mauri Perämäki siirtämässä sähköpylvästä Rönön saaressa.
Teksti: Iida Hollmén
Kuvat: KHM/Victor Barsokevitsch ja Kuopion Energia/Raimo Isonoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
Maailma muuttuu – energia pysyy
Kunnallisen sähkölaitostoiminnan katsotaan Kuopiossa saaneen alkunsa valtuusmiesten, silloisen kaupunginvaltuuston, päätöksestä 1.6.1906.
Pihapelit kutsuvat lapset liikkumaan – Kuopion Energia tukena
Kuopion Energia on vastuullinen palveluntarjoaja ja alueellinen vaikuttaja, joka haluaa tehdä hyviä tekoja yhteisön ja ympäristön hyväksi. Yksi tapa vaikuttaa ovat pitkäaikaiset kumppanuudet paikallisten urheiluseurojen ja kulttuurin toimij...
#häiriöviestipalvelu #kaukolämpö #sähkönsiirto #sähköverkko
Työmaiden tavoitteena häiriötön arki
Kaivantoja, kaapeleita ja putkia; kesäisen kaupungin kaduilla näkyy tärkeä työ. Sähköverkko- ja kaukolämpötyömaat varmistavat, että kuopiolaisten arki toimii häiriöttä myös talven kylmimpinä kuukausina.