SMR, YVA ja ihmisten huolet – miksi avoin keskustelu on välttämätöntä

Juttu julkaistu alunperin 28.5. osoitteessa energiakaupungit.fi

Kuopion Energia on käynnistänyt Suomen ensimmäisen pienydinvoimaa koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Tilanne on poikkeuksellinen: valmiita kotimaisia esimerkkejä ei ole, eikä hanketta voida suoraan verrata aiempiin suuriin ydinvoimalaitoksiin. Uutuus on samalla sekä mahdollisuus että haaste. Kun uutta ja vaikeasti hahmotettavaa infraa tuodaan lähelle ihmisten arkea, se herättää väistämättä kysymyksiä ja toisinaan myös huolta.

Monet SMR-keskusteluun liittyvät huolet eivät kumpua varsinaisista teknisistä riskeistä, vaan epävarmuudesta. Yleisimpiä kysymyksiä ovat: Mitä tämä tarkoittaa minun kannaltani? Onko tämä turvallista? Tiedetäänkö varmasti, mitä ollaan tekemässä? Ja aivan keskeisesti: miten tämä vaikuttaa maksamaani kaukolämmön hintaan?

Nämä kysymykset ovat täysin ymmärrettäviä ja tärkeitä. Ydinenergiaan liittyy vahvoja mielikuvia ja historiasta kumpuavaa huolta. Kun uusi teknologia tuodaan osaksi tuttua kaupunkirakennetta ja jokapäiväisiä palveluita, huolet ja pelot eivät useinkaan ole merkki vastustuksesta, vaan tarpeesta ymmärtää. Siksi huolia ei pidä ohittaa eikä vähätellä.

Suuri osa pienydinvoimaan liitetyistä peloista ei perustu tekniseen todellisuuteen, vaan tiedon puutteeseen tai yleisiin ydinenergiaan liittyviin mielikuviin. Pelkkää lämpöä tuottava pienydinreaktori eroaa merkittävästi perinteisistä sähköä tuottavista ydinvoimalaitoksista niin rakenteeltaan, teholtaan kuin riskeiltäänkin. Näitä eroja ei kuitenkaan voi olettaa ihmisten tuntevan ilman avointa, aktiivista ja jatkuvaa viestintää.

YVA-menettely on yksi keskeinen keino tuottaa puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa. Sen tarkoitus ei ole ainoastaan selvittää ympäristövaikutuksia viranomaisia varten, vaan tarjota myös paikallisille asukkaille mahdollisuus perehtyä hankkeeseen ja sen vaikutuksiin. Haasteena on, että YVA-aineistot ovat usein raskaita ja teknisiä. Jos keskustelu jää vain raporttien ja lakisääteisten kuulemisten varaan, moni jää helposti ulkopuolelle ja silloin epävarmuus täyttyy helposti pelolla.

Siksi keskustelua ei pidä käydä vain silloin, kun laki sitä edellyttää. Pelkoja ja tiedontarvetta ei voi ”poistaa” yhdellä infotilaisuudella tai tiedotteella. Luottamus syntyy vasta, kun ihmisillä on mahdollisuus kysyä, tulla kuulluksi ja pohtia asioita rauhassa. Tämä vaatii aikaa, toistoa ja valmiutta vastata samoihin kysymyksiin useamman kerran, eri tilanteissa ja eri yleisöille.

Oleellista on myös rehellisyys. Koska Kuopion Energian pienydinvoiman YVA on valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, kaikkeen ei ole vielä lopullisia vastauksia. Tämäkin on syytä sanoa ääneen. Kokemus osoittaa, että avoin keskustelu epävarmoista ja vielä selvitettävänä olevista asioista vähentää pelkoa enemmän kuin valmiiden vastausten lupaaminen keskeneräisiin kysymyksiin. Ihmiset hyväksyvät keskeneräisyyden paremmin kuin epämääräisyyden.

Vaikka pienydinvoimateknologiaa kehitetään kansainvälisesti, päätöksenteon lähtökohta on aina paikallinen. Ympäristövaikutukset arvioidaan suomalaisessa ympäristössä, suomalaisella lainsäädännöllä ja kuopiolaisten asukkaiden näkökulmasta. Kansainvälinen vuorovaikutus voi tukea oppimista ja vertailua, mutta se ei korvaa paikallista vuoropuhelua niiden ihmisten kanssa, joita hanke konkreettisesti koskettaa.

Lopulta pienydinvoimakeskustelussa ei ole kyse vain energiantuotannosta. Kyse on siitä, miten uutta teknologiaa tuodaan osaksi yhteiskuntaa tavalla, joka koetaan oikeudenmukaiseksi ja turvalliseksi. Kun ihmisten huolet otetaan vakavasti ja niihin vastataan ymmärrettävästi, voidaan samalla osoittaa moni ennakkohuoli tarpeettomaksi. Tämä edellyttää rehellistä ja avointa keskustelua.

Energiayhtiön ja paikallisten asukkaiden välinen luottamus on ainoa kestävä perusta tulevaisuuden kaukolämmölle ja lämpöratkaisuille, jotka ovat myös vuosikymmenten päästä huoltovarmoja.

Lisätietoa Kuopion Energian pienydinvoimahankkeesta: kuopionenergia.fi/pienydinvoima