Sähköauto ladataan yön yli kotona – Taloyhtiön taustajärjestelmät kerralla kuntoon

Vaikka hankinta vaatii perehtymistä, on asiantuntemusta, palveluja ja tukea rahoitukseen saatavilla. – Ei tätä tarvitse pelätä. Monessa taloyhtiön sähköjärjestelmässä on jo runsaasti kapasiteettia autojen lataamiseen, vakuuttaa Kuopion Sähköverkon palvelupäällikkö Ilkka Vaarasuo.

Samaa mieltä on sähköiseen liikenteeseen ja tulevaisuuden älykkäisiin sähköverkon ratkaisuihin perehtynyt LUT-yliopiston opiskelija ja itsekin sähköautoilija Oliver Kuustonen. Hän työskentelee jo toista kesää Kuopion Sähköverkon suunnittelijaharjoittelijana.

– Kun kiinteistöön on tulossa linjasaneeraus, jossa sähköjärjestelmää joka tapauksessa uusitaan, on se luonteva hetki tarkastella myös autojen latausta, Kuustonen sanoo.

Jos linjasaneeraus on todennäköinen vasta tuonnempana, voi miettiä, odottaako linjasaneerausta vai hakeeko ratkaisuja jo aiemmin. Osakkaiden ja asukkaiden tarpeita kannattaa myös ennakoida, sillä latausvalmius vaikuttaa asunnon arvoon.

Sähköautoilu ei ole enää vain varakkaimpien etuoikeus. Liikenteen käyttövoimana sähkö on entistä useamman ulottuvilla, kun suuret autonvalmistajat keskittyvät sähköautoihin. Niiden tekniikka ja tuotanto kehittyvät ja hintakilpailukyky paranee verrattuna perinteisiin polttomoottoriautoihin. Polttoaineen hintakin pistää miettimään.

 – Sähköauton hankinta saattaakin riippua juuri latausmahdollisuudesta kotona tai työpaikalla, missä auto seisoo paikoillaan riittävän kauan. Julkisten latauspisteiden varassa sähköautoilu vaatii hieman harrastuneisuutta, Kuustonen arvioi.
 

Latausjärjestelmä ei välttämättä vaadi isoja muutoksia

Voisi kuvitella, että sähköautojen lataus vaatisi taloyhtiön nykyiseltä sähköjärjestelmältä suuria muutoksia. Vaarasuon mukaan huoli on aiheeton, sillä taloyhtiöihin ei tarvita tehokkaita pikalatauspisteitä.

–  Tällä vuosituhannella rakennetun talon liittymä todennäköisesti riittää tavanomaiseen lataukseen. Mutta jos taloyhtiössä ei ole saunoja eikä autojen lämmityspisteitä, on kiinteistön sähköliittymäkin todennäköisesti pienempi, jolloin sitä on mahdollisesti kasvatettava, hän haarukoi.

Järjestelmän mitoituksessa ja laitevalinnoissa kannattaa luottaa alan asiantuntijoiden apuun ja osaaviin kumppaneihin. Kilpailutuksissa on syytä haastaa toimittajia kuvaamaan, millaista tukea järjestelmälle on tarjolla vielä vuosien kuluttua. Vastauksia pitää hakea myös järjestelmän kuormanohjauksen periaatteisiin.

– On sekä verkkoyhtiön että taloyhtiön etu pitää kiinteistön liittymäkoko järkevänä, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Toinen asiaan vaikuttava tekijä on sähkön hinta. Tärkeintä koko sähköjärjestelmän kannalta on hillitä tehohuippuja, Vaarasuo muistuttaa.
 

Älykäs kuormanohjaus mahdollistaa yhtäaikaisen lataamisen

Useamman auton lähes yhtäaikaisen lataamisen mahdollistaa nimittäin juuri älykäs kuormanohjaus. Tekniseltä kuulostava käsite tarkoittaa, että taloyhtiön järjestelmässä käytettävissä oleva sähkötehoa voidaan jakaa usean käyttäjän kesken niin, ettei se pääse hallitsemattomasti ylittämään liittymälle mitoitettua määrää. Näitä ohjausjärjestelmiä on markkinoilla sekä puolidynaamisia että täysin dynaamisia.

–  Kun kiinteistössä on muuta sähköntarvetta paljon, on autojen latausmahdollisuutta vastaavasti vähemmän, Vaarasuo kuvaa ohjauksen perusajatusta. 

Verkkoyhtiöltä saatavan datan perusteella voidaan karkeasti määrittää osittain dynaamiselle latausjärjestelmälle kiinteä maksimiteho, joka sitten jaetaan latausta tarvitsevien autojen kesken. Täysin dynaamisessa järjestelmässä vastaavaa määritystä ei tarvitse tehdä, vaan järjestelmä mittaa jatkuvasti kiinteistön muuta sähkönkulutusta ja säätää latausjärjestelmän käytettävissä olevaa maksimitehoa sen perusteella.

– Täysin dynaaminen kuormanohjaus mahdollistaa sähköliittymän nimellistehon tarkemman hyödyntämisen ja pienentää painetta liittymäkoon kasvattamiselle. Esimerkiksi yöaikaan asukkaiden nukkuessa lähes koko liityntäteho voidaan ohjata automaattisesti sähköautojen lataukseen, Vaarasuo jatkaa.

Tulevan sukupolven energiamittareissa pystytään tätä tarkoitusta varten tuottamaan jo aivan reaaliaikaista mittaustietoa.
 

– Sähköautoilu helpottaa elämää ja pienentää liikkumisen kustannuksia. Sähköinen liikenne kasvaa ja isossa mitassa Suomen sähköjärjestelmä myös kestää sen, sanoo sähköiseen liikenteeseen perehtynyt LUT-yliopiston opiskelija ja Kuopion Sähköverkon suunnittelijaharjoittelija Oliver Kuustonen.

Latausjakso ajoitettava ennen autojen lämmitystarvetta

Sähköautoaan lataavaa taloyhtiön asukasta voi huolettaa tilanne talviaamuna, kun useampi auto samassa hallissa tai parkkipaikalla on lähdössä liikenteeseen lähes yhtä aikaa. Miten riittää virtaa autonlämmitykseen, kun akkukin pitäisi saada ladattua täyteen?

Kuustonen kertoo näitä tilanteita mallinnetun LUT-yliopiston tutkimuksissa.

– Johtopäätös on, että autojen lataus tulisikin mitoittaa niin, että latausjakso päättyy ennen kuin autojen lämmitystarve aamulla alkaa. Sähköautoissa on hyvin tehokkaat lämmittimet, mutta sama koskee myös polttomoottoriautojen lohkolämmittimiä. Älykäs latausjärjestelmä huolehtii myös sähköautojen lämmityskuorman hallinnasta, hän toteaa.

Kuustosen mukaan kannattaa muistaa, että sähköauto toimii myös energiavarastona. Akustosta voi myös ottaa lämmitystehoa tarvittaessa. Latauskuorma joustaa niin, että talon asukkaat saavat keitettyä aamukahvinsa ja latausteho vain laskee siksi aikaa.
 

Latausvalmiuden varmistaminen ei mene hukkaan

Millä aikavälillä taloyhtiön tulisi ajatella sähköautojen latausta? Vaarasuo sanoo, että 11 kW (3x16A) autopaikkaa kohden riittää esimerkiksi vuosikymmenen kuluttua.

–  Taloyhtiöissä ei tarvita pikalatausta. Kannustamme 3-vaiheiseen lataukseen ja 11 kW:n kapasiteettiin. Ladattavan hybridin kanssa riittää vähempikin eli 3,7 kW (1x16A) autoa kohden. Täyssähköauton kanssa teho voi jäädä liian pieneksi, jolloin auto on latauksessa lähes koko ajan, hän huomauttaa.

Myös ARAn tuki taloyhtiöille ohjaa takaamaan kaapeloinnin 11 kW:n laturin käyttömahdollisuuteen. Vaarasuon mielestä kiinteistön taustajärjestelmät kannattaakin laittaa kerralla kuntoon myös tulevaa tarvetta varten. Latausvalmiuden takaavat kaapeloinnit kestävät 40–50 vuotta eikä niiden vetäminen mene hukkaan. 

Kuustonen toteaa latauslaitteiden varmasti kehittyvän edelleen ja varsinkin sen, miten kuormanhallinta ja latauslaitteet keskustelevat keskenään. Kaapelointi 11 kW tehoille riittää tukemaan myös tulevia mahdollisuuksia käyttää sähköautoja energiavarastoina koko sähköverkon tasapainon ylläpitämiseen.

– Energian hinnanvaihtelut tulevat vaikuttamaan muun muassa kaksisuuntaiseen lataukseen ja V2G-ratkaisuihin (ajoneuvosta sähköverkkoon). Pilotteja on esimerkiksi Nissan Leafilla. Myös VW on ilmoittanut tuovansa sähköautoihin tämän ominaisuuden, Kuustonen sanoo.
 

Selvitettäviä asioita latauspisteistä kiinnostuneelle taloyhtiöille

Avainhenkilöitä latausratkaisujen toteutuksessa ovat taloyhtiön osakkaat ja asukkaat, joita asia kiinnostaa. He voivat tehdä aloitteen taloyhtiön hallitukselle. Isännöitsijän rooli on auttaa edistämään asiaa. Monet isännöitsijät ovat varmasti jo olleet tekemisissä tämän kanssa. Kannattaa tukeutua asiantuntijoihin ja osaaviin kumppaneihin.
 

Muistilista latauspisteitä suunnittelevalle

Aloita latauskartoituksesta ja selvitä taloyhtiön asukkaiden autonlataustarpeet lähivuosina ja 5–10 vuoden kuluttua

Huolellisella esiselvitystyöllä varmistetaan paras lopputulos

Minkälainen liittymä, pääkeskus ja kapasiteetti kiinteistössä on, miten sähköä nyt käytetään

Paljonko kapasiteettia tulisi olla, onko tarpeen kasvattaa liittymää ja hankkia uusia laitteita

Onko pysäköinti sisällä vai ulkona

Jos pysäköintipaikat ovat sisällä, onko tila puolilämmin vai lämmin

Onko pysäköintialue taloyhtiön osakkaiden omistuksessa vai esimerkiksi pysäköintilaitoksessa

Kuinka monta pysäköintipaikkaa yhtiössä on

Miten lataamisen kuormanhallinta (dynaaminen lataaminen) on tarkoitus hoitaa

Mitä yhtiöjärjestys sanoo kustannusten jakautumisesta, osakkaiden yhdenvertaisuus

Rakentamiskustannukset – ARA-tukea haettavissa, nyt 35 % (kartoitus, suunnittelu, tekninen toteutus, mm. yhtiön omistukseen tulevat 11 kW type-2 -latauslaitteet ja 11kW mahdollistava kaapelointi). Huom: ARA-hakemuksen jättäminen tulee tehdä siinä vaiheessa, kun kustannukset ovat selvillä riittävän tarkasti ja päätös hankkeeseen ryhtymisestä on tehty. Hakemus on kuitenkin jätettävä ennen kuin hanke valmis ja vastaanotettu.

Mikä on kunnossapitovastuu yhtiön sisällä (yhtiöjärjestys=yhtiö/osakas)

Miten investointi- ja käyttökustannukset jaetaan taloyhtiössä

 

Lisätietoa:

Kiinteistöliitto latauspisteiden toteuttamisesta taloyhtiöissä, 6.2.2022 webinaarin tallenne

ARA:n tuki latausjärjestelmän rakentamiseen

 

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Jape Tiitinen