Pienydinvoimaa selvitetään kaukolämmön lähteeksi – mikä kaupunkilaisia askarruttaa?

Mitkä tekijät puoltavat Hepomäkeä, mitkä Sorsasaloa?

Molemmat alueet ovat maaperänsä puolesta sopivia rakentamiseen ja näin ollen kiinnostavia. Alueille tehdään kattava ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Molemmissa on kallioperä maan pinnassa ja lähialueet ovat melko vähäisesti asuttuja. Molemmat alueet vaativat myös kaukolämmön siirtoputken rakentamisen. Erona on, että Sorsasalosta siirtoputki olisi pääosin vesistössä. Alueille sijoittuvan muun teollisuuden mahdolliset hukkalämmöt kiinnostavat Kuopion Energiaa.

Onko turvallista sijoittaa pienydinvoimala lähelle asutusta?

Laitosta ei rakenneta asuintalojen viereen, vaan sille soveltuvalle rajatulle teollisuustontille maan alle kallioperään.

Ydinvoimaloilla ei ole enää kiinteää kilometrimääräistä turvaetäisyyttä. Säteilyturvakeskus STUK arvioi sijaintia, asutuksen läheisyyttä sekä suojaetäisyyksiä tapauskohtaisesti. Turvallisuuden kriteerit ovat tiukat.

Tuleeko pienydinvoimalasta päästöjä ilmaan tai veteen?

VTT on tehnyt elinkaariarvioinnin ydinkaukolämmön ympäristövaikutuksista. Ydinvoimalaitokset eivät tuota suoria savupiippupäästöjä, vaan päästövaikutus muodostuu reaktorin polttoainekierron, laitosten rakentamisen, käytön, ylläpidon ja käytöstä poiston epäsuorista päästöistä. 

Pienydinvoimalla tuotettu lämpö on vähähiilistä.

Minne käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan?

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa ei ole päätetty, mutta loppusijoitukseen soveltuva tekniikka on oltava tiedossa investointipäätöstä tehtäessä.

Yhdestä pienydinvoimayksiköstä syntyy käytettyä ydinpolttoainetta koko 60 vuoden elinkaaren aikana noin yhden pakettiautollisen verran. Kuopioon suunnitellaan kahta 50 MW:n yksikköä.

Kaikki Suomessa syntyvä käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettava Suomeen. Loppusijoituksen ehtona on, että sen pitkäaikaisturvallisuus on kyetty osoittamaan riittävällä varmuudella. Todennäköisin ratkaisu on geologinen loppusijoitus Suomen kallioperään.

Vaikuttaako pienydinvoima kaukolämmön hintaan?

Kuopion Energia tekee ratkaisunsa laitokseen investoimisesta kaupallisin perustein. Pienydinvoimalla tuotettavan lämmön on oltava kilpailukykyistä verrattuna muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. 

Hintaa on vielä mahdotonta sanoa. Ydinkaukolämmön ilmeinen vahvuus on hintakehityksen vakaus ja ennakoitavuus. Laitoksen elinikä on 60 vuotta.

Mikä ero on perinteisellä ydinvoimalalla ja pienydinvoimalalla?

Kun ydinvoimalla tehdään pelkästään lämpöä, laitoksesta tulee yksinkertaisempi, turvallisempi ja edullisempi rakentaa. Laitoksessa ei ole turbiineita, koska ydinreaktion tuottamaa lämpöä ei tarvitse muuttaa sähköksi.

Koska turbiineita ei tarvita, lämpötilaksi riittää alle 150°C, kun taas sähköä tuottavan laitoksen vesi pitää kuumentaa yli 300 asteeseen. Näin ollen paine pienydinvoimalaitoksessa on huomattavasti pienempi. Laitoksen pieni koko tekee siitä monin tavoin helpommin hallittavan, myös tilanteessa, jossa laitos tarvitsee nopeasti pysäyttää.

Onko muita vaihtoehtoja kaukolämmön tuotantoon?

Tulevaisuudessa lämpöpumpuilla tuotettu kaukolämpö voisi olla mahdollista, mutta tällä hetkellä Kuopiossa ei ole riittävän suuria hukkalämmönlähteitä. Jos alueelle tulisi vaikka vedynvalmistus tai datakeskus, olisi Kuopion Energia kiinnostunut hukkalämmöstä. Jätevesistä saatavaa hukkalämpöä on tutkittu, mutta tämä ei osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Sähkökattila on Haapaniemelle rakenteilla parhaillaan.

Seuraa pienydinvoiman kartoittamista, aikataulua ja ajankohtaisia kysymyksiä osoitteessa kuopionenergia.fi/pienydinvoima.


Kuva: Jape Tiitinen