Pienydinvoimalan reaktorit sijoitettaisiin maan alle

Pienydinvoimaselvitysten taustalla on tarve löytää korvaava lämmöntuotantoratkaisu Haapaniemi 2 -voimalaitokselle, jonka teknisen käyttöiän arvioidaan päättyvän vuonna 2035.

”Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee kaukolämpöasiakkaita mahdollisimman hyvin”, kertoo Kuopion Energian vanhempi neuvonantaja ja entinen toimitusjohtaja Esa Lindholm.

Pienydinvoiman turvallisuus, laitoksen tekniset ratkaisut ja vaikutukset lähialueisiin olivat keskeisiä aiheita Kuopiossa järjestetyssä asukasillassa. Tilaisuuteen osallistui noin 130 ihmistä, ja yleisö esitti runsaasti kysymyksiä.

Mahdollisten sijoituspaikkojen asemakaavoitus etenee

Pienydinvoimalan mahdollisia sijoituspaikkoja valmistellaan Hepomäen ja Sorsasalon asemakaavoituksessa. Kaupungin kaavoituksesta vastaavan Roope Ruhasen mukaan kaavoitettavat alueet ovat pääosin teollisuusalueita, joilla on vähän tai ei lainkaan asutusta. Asemakaava ei vielä tarkoita voimalan rakentamista, mutta se mahdollistaa rakentamisen ja määrittelee sille reunaehdot. Kaavoitus vaatii vielä poliittisen hyväksynnän.

Hepomäen kaava-alue on noin kymmenen hehtaaria ja Sorsasalon noin seitsemän hehtaaria. Varsinainen pienydinvoimalaitos tarvitsisi alustavasti vain muutaman hehtaarin alueen, mutta laajempi kaava-alue antaa enemmän vaihtoehtoja laitoksen sijoitteluun. Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja jos hanketta viedään pidemmälle, myös sijoituspaikkoja tutkitaan vielä nykyistä tarkemmin.

Asemakaavaan suunnitellut alueet (merkitty satelliittikuviin keltaisella), johon pienydinvoimala voitaisiin rakentaa. Vasemmalla Hepomäki, oikealla Sorsasalo. Kuvat: Kuopion kaupunki

Kaksi teknologiayhtiötä, samankaltainen teknologia

Asukasillassa pienydinvoimateknologioita esittelivät suomalaisen Steady Energyn Head of Nuclear Safety Hannu Tuulensuu, sekä ranskalaisen Calogenan Suomen tekninen johtaja Jaakko Pullinen.

Haapaniemi 2 -laitoksen poistumisen myötä Kuopion kaukolämpöjärjestelmästä katoaa 200 megawattia lämpötehoa, josta pienydinvoimalla voisi korvata puolet. Steady Energyn LDR-50-ratkaisu perustuu 50 megawatin lämpötehoisiin reaktoreihin, joita yhtiö arvioi tarvittavan Kuopioon kaksi. Calogena puolestaan arvioi, että Kuopion tarpeisiin soveltuisi kolmen 30 megawatin CAL30-reaktorin laitos. Molemmissa ratkaisuissa reaktorit sijoitettaisiin maan alle.

Molemmat yhtiöt arvioivat, että laitos voisi olla toiminnassa vuonna 2035, jolloin Kuopion lämmöntarve alkaisi. Kummankin yhtiön esittelemät laitokset tuottaisivat ainoastaan lämpöä.

Turvallisuus rakentuu useista suojaustasoista

STUKin apulaisjohtaja Tomi Rautamo korostaa, että vastuu ydinenergian turvallisuudesta on laitoksen toimijalla. STUKin tehtävänä on valvoa, että Suomessa rakennettava laitos täyttää turvallisuusvaatimukset. Pienydinvoimalan pienempi koko verrattuna suuriin ydinvoimaloihin ei tarkoita pienempiä turvallisuusvaatimuksia.

”Turvallisuus ei saa perustua yhden järjestelmän tai yhden ihmisen toimintaan. Laitoksessa pitää olla rinnakkaisia ja toisistaan eroteltuja järjestelmiä, jotta yksittäinen vika ei pääse laajenemaan”, Rautamo kertoi.

Perustavoitteena on estää radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön. Turvallisuus rakentuu useista suojaustasoista, jolloin yhden tason pettäessä seuraava taso ottaa tilanteen hallintaan. STUKin mukaan mahdollisten säteilyvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten radioaktiiviset aineet voisivat levitä. Pienemmän laitoksen kohdalla myös mahdollisten suojavyöhykkeiden ja muiden varautumisalueiden koko on lähtökohtaisesti pienempi kuin suuressa ydinvoimalaitoksessa.

Steady Energyn turvallisuusratkaisut perustuvat luonnonlakeja hyödyntävään passiiviseen toimintaan, jonka ansiosta ne toimivat luotettavasti myös ilman sähköä.

Reaktorin ympärillä on suojarakenteita ja vesiallas, johon lämpöä voidaan tarvittaessa johtaa. Steady Energyn mukaan onnettomuuden jälkeen tilanteen hallintaan olisi viikkoja aikaa. Calogenan ratkaisu perustuu vastaavaan ratkaisuun ja yhtiön mukaan lämpöä voidaan erilaisissa vikatilanteissa johtaa vesialtaan lisäksi myös kaukolämpöverkkoon tai ilmaan.

STUKin näkökulmasta olennaista on, että suunnittelijat pystyvät osoittamaan kokeilla ja laskelmilla, että suunnitellut järjestelmät toimivat käytännössä. Steady Energyn ja Calogenan pienydinvoimaloiden suunnittelu ei ole vielä valmis, vaan teknologiaa testataan ja turvallisuutta osoitetaan vaiheittain.

Ensimmäiset laitokset muualla ennen mahdollista Kuopion voimalaa

Kuopion kannalta yksi keskeinen kysymys on, kuinka paljon ensimmäiseen pienydinvoimalaitokseen liittyy teknistä ja taloudellista epävarmuutta. Lindholmin mukaan yhtenä vaihtoehtona voisi olla pitkäaikainen toimitussopimus, jossa kaukolämpöyhtiö ostaisi lämmön eikä omistaisi itse laitosta.

Calogenan ensimmäinen laitoshanke on Ranskassa, ja sen olisi tarkoitus olla käytössä vuonna 2032. Calogena arvioi, että Ranskan hankkeesta saatava noin kolmen vuoden etumatka antaa yhtiölle mahdollisuuden kerätä kokemuksia ennen mahdollista Kuopion hanketta.

Steady Energy puolestaan rakentaa ensimmäistä testilaitostaan Helsingin Salmisaareen. Ydinpolttoaineen sijaan sähköllä toimiva testilaitos mahdollistaa samalla toimitusketjun testaamisen ja auttaa selvittämään, miten suurten komponenttien valmistajat pystyvät vastaamaan laitosten rakentamisen tarpeisiin.

Pääkuva: Calogena

Katso asukasillan tallenne: Pienydinvoima tutuksi

Lue lisää hankesivulta: Pienydinvoimalahanke