Pidämme sähköt ja lämmöt päällä nyt ja tulevaisuudessa

Yhdessä! Ei voi liikaa painottaa, että ympäristön hyvinvointia edistäviä tekoja on todellakin tehty käsikädessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaamme ovat valveutuneita ja omalta osaltaan toteuttaneet energiatehokkaita asumisratkaisuja. Taajamissa maan uumenissa kulkeva kaukolämpöverkosto puolestaan on itsessään ympäristötekona aivan ylivoimainen. Sen avulla lämpöenergiaa voidaan jakaa erittäin tehokkaasti laajalle alueelle riippumatta energian tuotantotavasta. Mikään kiinteistökohtainen lämmitystapa ei voita ympäristöarvoissaan tätä jakelukanavaa.

Tällä hetkellä energiaa tuotetaan pääosin Haapaniemen voimalaitoksella polttamalla. Puu on pääasiallinen polttoaine ja kotimaisuusaste oli viime vuonna noin 76 %. Tavoitteenamme onkin päästä eroon fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2030 mennessä. Tämä äärimmäisen valitettava ja surullinen sotatila Ukrainassa voi osaltaan vaikuttaa polttoainevalikoimaamme. Olemme kasvattaneet kotimaisen polttoaineen varastojamme ja ensi kesänä turvetta tuotetaan täysimääräisesti. Poikkeuksellinen tilanne voi tehdä loven ilmastotavoitteeseemme, mutta meillä on tärkeä tehtävä hoidettavanamme. Sähköt ja lämmöt pidetään päällä kuopiolaisilla. Mutta millä energia tuotetaan tulevaisuudessa? Olemme kokeilleet kattiloissamme erilaisia biopolttoaineita ligniinistä auringonkukkakuoripellettiin. Ja näitä biopolttoaineiden koepolttoja jatkamme edelleen.
 

Energiaa auringosta ja tuulesta

Energiantuottamiseen on olemassa paljon myös polttoon perustumattomia vaihtoehtoja ja olemme olleet aallonharjalla mukana tutkimassa näitä mahdollisuuksia. Jo nyt meillä on Iloharjun lämpölaitoksen tontilla täysin päästötöntä energiaa tuottava aurinkokaukolämpökenttä. Kenttä tuottaa mielenkiintoista tietoa ja sen tuotantoa voi seurata lähes reaaliaikaisesti verkkosivuiltamme. Voisiko aurinkoenergiaa tuottaa poistuvilla turvetuotantoalueilla?

Taivaalta tulevaa energiaa on myös tuulivoima. Tuulivoimahankkeita on tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla useita. Me olemme mukana Suomen suurimmassa tuulivoimahankkeessa 10 prosentin osuudella. Lestijärvellä 69 tuulivoimalan tuulipuiston käyttöönotto on vuonna 2025. Tuulivoima tulee lisäämään vuosittaista sähköntuotantoamme lähes 40 prosenttia.

Luonnonvoimien, tuulen ja auringon, tuottaman energian varastointi on tulevaisuudessa ratkaistava haaste. Varastointi voisi onnistua vaikkapa vetyteknologian avulla. Selvitimmekin yhteistyössä Savon Voiman kanssa alueellisia mahdollisuuksia. Tunnistettiin, että Savo-Karjalan alueella on useita maantieteellisiä keskittymiä, joissa vetytalouden edistäminen olisi energiajärjestelmän näkökulmasta mahdollista. Kehityksen edistämiseksi tarvitaan alueen toimijoiden yhteistyötä sekä teknologianeutraalia toimintaympäristöä ja poliittista ohjausta.
 

Uutta ja vanhaa tuotantotekniikkaa ilman polttamista

Tuulen pyörteistä poraudutaan maakuoren syvyyksiin. Geolämpö on kiinnostava energiantuotantomuoto. Se on kotitalouksien maalämpöä moninkertaisesti tehokkaampi tapa tuottaa jopa 100-asteista lämpöä. Olemme 14 muun energiayhtiön mukana tutkimushankkeessa, jossa tavoitellaan jopa 7 kilometrin syvyyksiä. Ennen pakkasen puuttumista poraamiseen Tampereelle kairautuva geokaivo eteni reiluun 2100 metriin. Keväällä poraamista jälleen jatketaan ja otetaan tätä uutta tekniikkaa metri metriltä paremmin haltuun. Geolämmön etuja ovat päästöttömyys, uusiutuvuus, säädettävyys ja vuodenaikariippumattomuus. Mikäli saamme joskus Kuopioon geokaivon, energianjakelu onnistuu luonnollisesti olemassa olevaa kaukolämpöverkostoa pitkin.

Aiemmin tehdyt selvitykset ja tulevat investoinnit voivat hyvinkin kohdata tulevan taipaleemme tienhaarassa. Kun pohditaan toisen voimalaitosyksikkömme korvaamista, on vaihtoehtolistalla ehkäpä suuret lämpöpumput. Olemme nyt jo tutkineen 20 prosentin kaukolämmöntuotannon korvaamista lämpöpumpuilla. Tuolloin lämmönlähteenä voisi olla esimerkiksi järvivesi, teollisuuden ja yhdyskunnan hukkalämmöt tai oman savukaasupesurimme edelleen tehostetumpi lämmön talteenotto. Lämpöpumpun kannattavuuteen vaikuttaa voimakkaasti markkinasähkön sekä polttoaineiden hinta. Lämpöpumpputekniikkaa hyödynnämme toki jo kaukojäähdytyslaitoksellamme sekä kiinteistökohtaisissa jäähdytysratkaisuissa.

Ehkäpä nostamme vielä yhden polttoon perustumattoman tuotantomuodon esiin. Voisiko pienydinvoima korvata polttamisen? Tämä tekniikka on ollut käytössä jo 50-luvulta lähtien, jolloin sitä käyttivät esimerkiksi ydinkäyttöiset alukset (jäänmurtaja). Luvitus on tällä hetkellä Suomessa haastavaa, joten se hidastaa pienydinvoiman yleistymistä. Aika näyttää ovatko pienydinvoiman tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuudessa osana meidän energiantuotantoamme. Joka tapauksessa olemme mukana tämänkin tekniikan tutkimushankkeissa, sillä haluamme kehittää ja kehittyä.

Pysyvä asia tässä maailmassa on energiantarve. Meillä on kaukoenergiaverkosto tukevana kivijalkana ja mahdollistajana, kun haemme uusia, kestäviä tuotantomuotoja. Nykyiseen tuotantoomme tehdyt merkittävät tekniikkasatsaukset, kuten polttotekniikan muutos ja lämmön talteenotto savukaasuista, takaavat vastuullisen energian. Yhdessä - paremman huomisen energiaa.  

Teksti: Maarit Antikainen, Kuopion Energia Oy