Muna vai kana?
22.11.2023
Vetytalouden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on haasteellista, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa, lento- ja meriliikenteessä sekä raskaassa tieliikenteessä. Vetytaloudesta odotetaan ratkaisua ilmastoneutraaliin energiahuoltoon.
Vetytaloudessa vetyä käytetään päästöttömän energian, käytännössä sähkön, varastointiin. Tuuli- tai aurinkosähköllä voidaan tuottaa vetyä silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla. Pimeinä ja tuulettomina aikoina vety voidaan muuntaa taas sähköksi. Vedystä voidaan myös jatkojalostaa hiilivetyjä yhdistämällä sitä hiilidioksidin sisältämän hiilen kanssa ja korvata näin öljyä. Eräissä teollisuuden prosesseissa vedyllä voidaan korvata hiili.
EU:lla on kunnianhimoinen vetystrategia, jossa on asetettu konkreettisia vaatimuksia. Jo vuoteen 2030 mennessä EU pyrkii asentamaan vähintään 40 gigawattia uusiutuvan vedyn valmistuskapasiteettia ja rakentamaan 6 000 kilometriä vetyputkistoja.
Myös Suomella on kovat tavoitteet vetytalouden kehitykselle. Jo Marinin hallitus linjasi, että Suomella tulee olla edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Orpon hallitus on samoilla linjoilla ja hallitusohjelmasta löytyy useita vetytalousmyönteisiä kirjauksia.
Teknologia sekä vedyn tuottamiseen sähkön avulla että jatkojalostamiseen hiilivedyiksi on jo olemassa. Haasteita silti riittää. Jalostuslaitokset edellyttävät suuria investointeja. Puhtaasti tuotettua sähköä on oltava saatavilla edullisesti ja toimitusvarmasti. Lopputuotteilla on oltava markkinat.
Suomeen on noussut nopeaan tahtiin tuulivoimaloita ja Olkiluodon kolmosyksikkökin on saatu tuotantoon. Aurinkosähkön tuotanto lisääntyy kovalla vauhdilla. Lisääntynyt sähkön tuotanto näkyy myös sähkön pörssihinnassa eivätkä negatiiviset hinnatkaan ole enää uutisen aihe.
Vedyn valmistus- ja jatkojalostussuunnitelmia on Suomessa kymmeniä. Investointipäätöksiä taitaa olla tällä hetkellä yksi. Tuulivoimabuumi ymmärrettävästi hiipuu, kun sähkön kysyntä ei näytäkään lisääntyvän. Aiheuttaako jarruttelu sähkön tuotantoinvestoinneissa epävarmuutta vetyinvestointeihin? Uskovatko vetytalouden investoijat tasaiseen edullisen sähkön saantiin? Entä sähkön tuottajat kysynnän kasvuun? Käsillä on muna vai kana -tilanne, johon liittyy muitakin epävarmuuksia. Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä vetytalouden voittajiin. Toivottavasti pattitilanne saadaan pian ratkaistua.
Esa Lindholm
toimitusjohtaja
Kuopion Energia Oy
Kommentit
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
#blogi #kaukolämpö #kuopionenergia #sentuntee
Näin rakennamme kestävää tulevaisuutta kaukolämmön avulla
Kuopion Energian, kaukolämpö on ollut olennainen osa kuopiolaisten arkea jo pitkään. Se ei ole pelkkä lämmitysmuoto, vaan myös vastuullinen valinta, jolla on suuri merkitys kaupungin elinvoimalle ja huoltovarmuudelle. Viimeaikaiset energiak...
#energiantuotanto #kaukolämpö #kuopionenergia #sentuntee #tulevaisuus
Pienydinvoimaa selvitetään kaukolämmön lähteeksi – mikä kaupunkilaisia askarruttaa?
Vuoteen 2035 asti Kuopio lämmitetään pääosin polttamalla puuta Haapaniemen voimalaitoksella. Vanhempi laitosyksikkö on korvattava pian ja Kuopion Energia kartoittaa vaihtoehtoja, joista Hepomäkeen tai Sorsasaloon sijoittuva, vain lämpöä tuo...
#blogi #energiantuotanto #kuopionenergia #sentuntee
Mr Murphykin osallistui pienydinvoimakeskusteluun
Käännetäänpä vielä katse syyskuun puolivälin tienoille. Haapaniemen toimitalollemme saapui mahtava määrä aktiivisia kuntalaisia keskustelemaan pienydinvoimasta. Kuopion Energialle pienydinvoima on yksi vaihtoehto kaukolämmön tuotantoon vuos...