Mistä asiakas maksaa? - Verkkopalvelumaksuihin ei korotuksia ensi vuodelle

Se ei onnistu ilman työtä ja investointeja. Jakeluverkkoyhtiö ei myöskään päätä itse kaikista kustannuksista. Noin kolmasosa sähkölaskusta koostuu veroista.

Hyvä uutinen Kuopion Energian asiakkaille on, ettei verkkopalvelumaksuihin ole odotettavissa hinnankorotuksia ensi vuodeksi.

– Pysytään nyt ja jatkossakin edullisemmassa hintaluokassa sekä verkkopalvelu- että liittymähinnoissa verrattuna vastaaviin kaupunkeihin, sanoo palvelupäällikkö Ilkka Vaarasuo.

 

Verkon ylläpito vaatii työtä ja investointeja

Kuluttajan sähkölaskun muodostavat kolme suurin piirtein samansuuruista osaa. Yksi kolmasosa maksusta muodostuu käytetystä sähköenergiasta, toinen kolmasosa verkkopalvelumaksusta ja viimeinen kolmasosa sähköverosta, joka sisältyy verkkopalvelumaksuun. Verot menevät lyhentämättöminä valtiolle. Asiakas voi vaikuttaa laskunsa suuruuteen omalla sähkönkulutuksellaan. 

Mitä muuta verkkopalvelumaksulla sitten saa kuin sähkön kotiin toimitettuna? Verkkoyhtiö tarjoaa asiakkaalle muun muassa asiakaspalvelun, ympärivuorokautisen päivystyksen ja Väppi-sovelluksen, jolla asiakas voi seurata energiankulutustaan.

Sähköverkkoyhtiö vastaa paikallisen verkon ylläpidosta. Sen vastuulla ovat niin maassa kuin ilmassa kulkevien sähköverkkojen kunnossapito ja viankorjaukset. Sähköverkkoon on myös investoitava, sillä uutta verkkoa rakennetaan ja vanhaa saneerataan. Sähköt täytyy pitää päällä ja kaikkea verkossa tapahtuvaa valvoa.

– Me emme keksi näitä hintoja, vaan olemme Energiaviraston tarkkailussa. Virasto valvoo, että verkkopalvelumaksut ovat linjassa sen määräysten kanssa. Näistä käydään vuoropuhelua vuosittain, Vaarasuo selventää.

 

Datahub - suuri uudistus kulisseissa

Kaikkia Suomen sähköverkkoyhtiöitä koskee kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä tietovarasto Datahub, joka tulee käyttöön helmikuussa 2022. Keskitetyn tietojärjestelmän kautta kulkee jatkossa kaikki tieto, joka liittyy sähkön ostoon, myyntiin ja käyttöön.

Tavalliselle sähkön käyttäjälle muutoksesta ei aiheudu toimenpiteitä. Ilkka Vaarasuo kuitenkin muistuttaa, että asiakkaiden tulee pitää yhteystietonsa ajan tasalla, jotta Datahubista saa kaiken hyödyn irti. Mitä hyötyä uudistuksesta sitten on asiakkaalle?

Datahubin käyttöönotto näkyy asiakkaalle nopeana tietojenkäsittelynä muutostilanteissa, kuten muuton yhteydessä tai sähkönmyyjää vaihdettaessa. Myös tietoturva paranee entisestään.

 

Ilmastotekoja joustavuudella

Datahub on yhtenä tekijänä edistämässä sähkön käyttäjien osallistumista sähkömarkkinoihin. Sähkön kysynnän pitää joustaa, koska sääriippuvainen sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, lisääntyy verkossa. Samaan aikaan paremmin säädeltävissä olevaa polttoon perustuvaa sähköntuotantoa vähennetään. Yksittäisen käyttäjän panos voi siis tulla tarpeeseen.

– Esimerkiksi ison lämminvesivaraajan omistaja voi sopia, että hänen varaajaansa ei lämmitetä tiettynä ajanhetkenä, jos sähköverkkoa uhkaa tehopula. Tällöin varaajan omistaja saisi rahallista korvausta siitä, että hän on joustava sähkön kuluttaja, Vaarasuo antaa esimerkin.

Jos tällaisia asiakkaita on monia, he voivat pienillä valinnoillaan saada aikaan suuren vaikutuksen. Tehopulan korjaamiseksi ei ehkä tarvitakaan polttoon perustuvia ja lisäpäästöjä aiheuttavia varajärjestelmiä, jos kuluttajat joustavat omassa sähkönkulutuksessaan. Yksittäinen asiakas voi siis joustavuudellaan osallistua ilmastonmuutoksen hillintään.

Kuluttajat voivat myös käydä kauppaa vaikka omien aurinkopaneeliensa tuottamalla aurinkoenergialla.

– Ei tarvitse olla insinööri, jotta pääsee osalliseksi sähkömarkkinoihin. Esimerkiksi aurinkopaneelien omistajat ovat jo mukana pohjoismaisessa sähkömarkkinassa. Sitä kohti ollaan menossa, että sähköauton omistajatkin voisivat joskus luovuttaa sähköä verkkoon, Vaarasuo sanoo.

 

Väppi-sovellus kannattaa ladata omalle mobiililaitteelle. Sen avulla voi helposti seurata omaa sähkönkulutustaan myös tietokoneella. – Sovellusta kehitetään jatkuvasti reaaliaikaisemmaksi, sanoo palvelupäällikkö Ilkka Vaarasuo.

 

 

Teksti: Aino Soutsalmi
Kuvat: Jape Tiitinen