Kuopion Energia saavuttaa ilmastotavoitteensa yhdessä asiakkaiden kanssa – eroon hiilidioksidipäästöistä 2030

Kuopion Energia saavuttaa ilmastotavoitteensa yhdessä asiakkaiden kanssa – eroon hiilidioksidipäästöistä 2030

20.09.2021

Elokuussa julkistettu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti ravisteli yleisöä ja päätöksentekijöitä kiirehtimään tehokkaita ilmastotoimia. Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholmia raportin pääviesti ei yllättänyt.

– On syytä seurata, miten kasvihuonepäästöjä maailmanlaajuisesti halutaan vähentää. Ei taida muutos pysähtyä 1,5 asteeseen. Meillä ilmaston lämpenemisen haasteeseen on kuitenkin vastattu jo vuosikausia osana ydinliiketoimintaamme, Esa Lindholm sanoo.

– Kaupunki-ilman parantaminen alkoi Kuopiossa itse asiassa jo 1950-luvulla, kun alettiin suunnitella kaukolämmitysjärjestelmää.

Lindholm voi perustellusti todeta, että Kuopion Energia on tehnyt vähintään oman osuutensa välttämättömistä päästövähennyksistä, ja niin ovat tehneet myös yhtiön asiakkaat.

– Se toinen puoli saavutuksista onkin asiakkaidemme ansiota. Kehitys on ollut tasaista ja jatkuvaa. Nyt kiinteistöjä lämmitetään keskimäärin puolta pienemmällä energiamäärällä kuin 70-luvulla, hän sanoo.

 

Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on haettu ja tehty vuosikausia osana normaalia toimintaa. Ilmastotiekartta on tapa kertoa näistä toimista muille, toimitusjohtaja Esa Lindholm sanoo.

 

Ilmastotiekartta kuvaa vuosikymmenten jatkumoa

Kuopion Energian omin asiantuntijavoimin valmisteltu ilmastotiekartta laadittiin kertomaan muille ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdystä työstä. Yhtenä pontimena Esa Lindholm mainitsee Kuopion Energian osallistumisen Pohjois-Savon ilmastotiekartan valmisteluun. Toimialajärjestö Energiateollisuus oli tehnyt oman karttansa jo aiemmin.

– Me haluamme olla tässä keskustelussa mukana, toimitusjohtaja sanoo.

Energia-alalla investointeja suunnitellaan ja toteutetaan kymmenien vuosien aikajänteellä. Kartassa kuvatut virstanpylväät kertovat aikansa liiketoimintastrategian toteutumisesta. Kasvavalle asiakaskunnalle on jatkuvasti tuotettu enemmän energiaa entistä pienemmin ympäristövaikutuksin ja kustannuksin.

– Asiakkaat ovat hyötyneet myös taloudellisesti kustannustehokkaasta keskitetystä tavasta tuottaa lämpöä ja sähköä yhdessä. Samalla olemme uuteen polttotekniikkaan investoimalla tehneet päästövähennyksistä vähintään oman osuutemme, Lindholm tiivistää.

Ilmastotiekartasta näkee, miten merkittävästi hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet samalla kun kaukolämmön asiakkaiden määrä on kasvanut. Iso kirittäjä kehityksessä on ollut EU:n päästökauppa, joka Lindholmin mielestä on ollut aivan oikea tapa ohjata energiasektoria. Rinnakkaisia ohjauskeinoja, kuten tukia tai veroja sen sijaan pitäisi hänestä välttää.

 

Polttoainesuhteen muutos CO2-päästöjen vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi on vaatinut Kuopion Energialta huomattavan paljon työtä, pääomaa ja osaamista.

 

Eroon fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöistä 2030 mennessä

Kuopion Energian tavoitteena on päästä eroon fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Merkittäviä investointeja on jo tehty Haapaniemen voimalaitoksen polttotekniikkaan ja lämmön talteenottoon.

– Suuri vaikutus oli Haapaniemen ykkösvoimalan korvaamisella Haapaniemi kolmosella. Se nosti tuotantokapasiteettia ja mahdollisti useamman eri polttoainejakeen hyödyntämisen, tuotantojohtaja Peter Seppälä viittaa viime vuosikymmenen alkuun.

Jopa vaikuttavammaksi hän arvioi Haapaniemen kakkoskattilan polttotekniikan muutoksen biopolttoaineille sopivaksi 2013.

– Entisen pölypolttokattilan vaihtaminen leijukerroskattilaan mahdollisti joustavan puuperäisten polttoaineiden käytön. Savukaasupesurin käyttöönotto ja siinä hyödynnettävä lämmön talteenotto kaksi vuotta myöhemmin paransi voimalaitoksen hyötysuhdetta vielä merkittävästi pienentäen polttoaineiden käyttöä viidenneksen.

 


Tuotantojohtaja Peter Seppälä muistuttaa, että polttoaineen korvaaminen toisella on vaatinut paljon muutakin kuin uuden kattilan. Hankintaketjuja ei muuteta hetkessä. Myös kustannukset on otettava huomioon.

 

Kaukolämpöverkko mahdollistaa eri lämmönlähteiden käytön

Peter Seppälä muistuttaa, että polttoaineen korvaaminen toisella on vaatinut paljon muutakin kuin uuden kattilan. Hankintaketjuja ei muuteta hetkessä. Myös päästökaupan kustannukset on otettava huomioon.  Seuraavina kehitysaskeleina hän näkee teollisen kokoluokan lämpöpumput ja hukkalämpöjen hyödyntämisen.

– Niitä varten on kaukolämpöverkosta pidettävä hyvää huolta, sillä se juuri mahdollistaa eri lämmönlähteiden käytön. Esimerkiksi jäähdytyksessä syntyvä lämpö voidaan siirtää sinne, missä sitä tarvitaan, hän sanoo.

 

Isot lämpöpumput leikkaisivat polttoaineiden käyttöä vielä 15 prosenttia

Kuopion Energian polttoainehankinnoista vastaava Matti Voutilainen alleviivaa ilmastotiekartassa merkittävää siirtymää 2010-luvulta tälle vuosikymmenelle. Turpeesta ja raskaasta polttoöljystä on päästy uuden tekniikan investointien ansiosta nykytasolle, jossa 60 prosenttia energiantuotannosta perustuu puuperäisiin polttoaineisiin.

Voutilaisen mukaan kehitys kohti tavoitetta 2030 toteutuu nykytekniikalla.
– Polttoaineiden hankintasopimuksia painotetaan suunnitelmien mukaan samalla kun terminaaleja ja polttoaineen käsittelyä kehitetään, hän kertoo.

Puu on kuitenkin energiantuotannossa teknisesti turvetta vaativampaa. Saman energiamäärän saamiseksi täytyy tehdä enemmän töitä varastoinnissa ja monessa muussa. Esimerkiksi polttoaineiden kuljetukseen Haapaniemelle tarvitaan keskimäärin 40 rekka-autokuormaa joka päivä.

– Kesällä voi riittää 15, mutta talvipakkasilla tänne tuodaan jopa 100 kuormaa vuorokaudessa. Puhutaan noin 14 000 rekkakuormasta eli puolestatoista miljoonasta irtokuutiometristä. Seurauksena vaatimusten kasvusta polttoaineen toimittajien määrä on kasvanut kahdesta noin kolmeenkymmeneen, Voutilainen mainitsee.

 


Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä meidän järjestelmät tulee rakentaa ja testata toimiviksi lämpötiloissa, jotka voivat vaihdella -30 asteesta +30 asteeseen. Toistaiseksi olemme testanneet ne turpeella ja öljyllä, mutta emme vielä uusilla menetelmillä, polttoainehankinnoista vastaava Matti Voutilainen kertoo.

 

Puuenergian lisääminen on haasteellista

Haasteeksi muodostuu kiristyvä kilpailu polttamiseen soveltuvasta metsähakkeesta ja metsäteollisuuden sivutuotteista. Hintojen noustessa polttamattoman tekniikan kilpailukyky kasvaa.

 – Kun teollisen mittakaavan lämpöpumput tulevat kannattaviksi, investointi niihin vähentäisi koko polttoaineenkäyttöä kertarysäyksellä 15 prosenttia. Vuosina 2025–26 puuaineksen osuus on jo 80 prosenttia, Voutilainen ennakoi.

Polttamalla tuotetulle energialle haetaan aktiivisesti vaihtoehtoja, kuten päästötön geolämpö. Kuopion Energia on mukana kaupunkiyhtiöiden yhteishankkeessa Tampereella.

– Geoterminen lämmöntuotanto on tekniikan kehittyessä varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto, Peter Seppälä arvioi.

Voutilainen odottaa myös pienten modulaaristen ydinvoimaloiden yleistyvän 2030-luvulle siirryttäessä. Hiilidioksidin talteenotostakin pitäisi hänestä puhua enemmän.

Yhtenä mahdollisuutena Voutilainen nostaa vielä esiin sähkö-, lämpö- ja tietoverkkojen yhteenkietoutumisen eli ns. sektori-integraation tarjoamat mahdollisuudet.

– Ehkä tulevaisuudessa osa kaukolämmöstä tuotetaankin sähkön ylitarjontatilanteessa sähköllä, hän visioi.

 

”Valtavan hienoja satsauksia”

Operaattori Jere Korhonen on seurannut läheltä Kuopion Energian vaiheita 1990-luvulta asti monessa tehtävässä. Hän aloitti jo kouluvuosina kesätöissä voimalaitoksella, kunnes päätyi taloon pysyvästi ylioppilaaksi pääsyn ja armeijan jälkeen 25 vuotta sitten.

–  Olin turveasemalla polttoaineen vastaanotossa kahdeksan vuotta. Sitten kävin alikonemestarikurssin ja pääsin kouluttautumaan kattilanhoitajaksi voimalaitokselle, Korhonen kertoo.

– Silloin poltettiin vielä raskasta polttoöljyä. Tehtäviin kuului poltinhommia ja pumppujen puhaltimien ja tuhkalaitteiden seurantaa. Sen aikaisilla kattiloilla ne työllistivät kovasti, hän muistelee.

Korhonen pätevöityi isänsä ohjauksessa myös turbiininhoitajaksi. Sittemmin prosessinvalvojasta sukeutui vielä operaattori, missä tehtävässä Jere Korhonen nykyisin työskentelee. Työ on muuttunut paljon kattilamuutosten seurauksena.

– Ennen poltettiin turvetta ja öljyä, jota ei enää pala käytännössä laisinkaan, lukuunottamatta kevyttä polttoöljyä laitoksen ylös- ja alasajossa tai häiriötilanteissa, hän toteaa.

 

Tulevaisuus koskee meitä kaikkia

Korhosen mukaan uudella tekniikalla aikaan saadut päästövähennykset ovat kaikille voimalaitosammattilaisille merkittävä asia. Hänestä suurin muutos on ollut öljystä eroon pääsy.

– Kyllä tämä ympäristö merkitsee täällä paljon. Monilla on lapsia, ja tulevaisuus koskettaa meitä kaikkia, Korhonen sanoo.

Kattiloiden ohella hän pitää savukaasupesuria ja kaukolämpöakkuakin erittäin hyvinä investointeina.

– Ennen eroteltiin sähkösuotimilla savukaasusta pölyt, mutta nyt savukaasupesuriin jäävät viimeisetkin partikkelit. Noxit (typen oksidit) ja rikki on saatu paljon alemmaksi, Korhonen sanoo.

Lämmön talteenotto on taloudellista. Sen sijaan että 150-asteinen savukaasu ennen meni taivaalle, se saadaan nyt talteen ja siirrettyä kaukolämpöverkkoon. Savukaasun lämpötila on enää 50 astetta.

– Nämä ovat olleet valtavan hienoja satsauksia. Pitää vielä kehua tuo kaukolämpöakku, sekin on apuna häiriötilanteissa ja hyödyttää myös kalliitten sähkönhintojen aikana.

 

Operaattori Jere Korhonen on seurannut läheltä Kuopion Energian vaiheita 1990-luvulta asti. Jo 15-vuotiaana hän oli taaperovuosien unelma-ammatissaan, kun pääsi kesätöissä Kuopion Energialla harjakoneen kuljettajaksi.

 

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Jape Tiitinen

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#blogi #kuopionenergia #sentuntee  

Turvetuotanto on hallittua toimintaa loppuun asti - mitä tapahtuu poistuville tuotantoalueille?

Sade rummuttaa ikkunaan, talvi lähestyy. Tutkin sääennustetta, milloin olisi tiedossa poutaisia päiviä, jotta voisin vielä muutaman kerran pakata autoon dronen sekä eväät ja suunnata suolle. Turvetuotantokausi on päättynyt jo kuukausi sitte...

#blogi #kuopionenergia #sentuntee  

Asenne ratkaisee

Löysin arkistojen kätköistä erään asiakaskirjeen vuodelta 2011, jossa asiakas ilmoitti sähkösopimuksensa päättymisestä ja uudesta osoitteestaan. Vaikka kirje oli kirjoitettu vaatimattomasti ruutupaperille, se oli kuitenkin varsin muodolline...

#kuopionenergia #sentuntee  

Kallan kylmä osoitti toimivuutensa ennätyshelteillä

Kaukojäähdytyksen tuotantolaitos Kuopion Savilahdessa pääsi heti ensimmäisenä kokonaisena kesäkautenaan osoittamaan toimivuutensa. Poikkeuksellisen helteiset säät pitivät pitkään yllä tavallista suurempaa jäähdytyksen tarvetta. Tulokset ant...

Katso myös nämä aihepiirit!

#blogi #häiriöviestipalvelu #kaukolämpö #kuopionenergia #pientuotanto #pääkirjoitus #rakentaminen #sentuntee #Tuhkanhyötykäyttö