Katse kääntyy kotimaiseen, turpeelle ei armoa

Erityisen hankala tilanne on Saksassa ja Italiassa, joiden energiahuolto nojaa maakaasuun. Venäjän tuonnin osuus EU-alueella käytetystä maakaasusta on lähes puolet. Myös öljyä on tuotu Venäjältä merkittäviä määriä, EU:n kulutuksesta noin neljännes.

Venäjä on tärkeä energiantoimittaja myös Suomelle. Noin kolmannes energian käytöstämme on ollut venäläistä alkuperää, takavuosina osuus on ollut suurempikin. Erityisen merkittävä osuus on öljyn, maakaasun ja kivihiilen kohdalla. Myös energiapuuta on viime vuosina tuotu Venäjältä huomattavia määriä, joskin sen prosentuaalinen osuus on ollut edellä lueteltuja fossiilipolttoaineita alhaisempi.

Meillä Kuopiossa turpeen ja öljyn käyttö on pudonnut alle kolmannekseen kymmenen vuoden aikana. Kasvihuonekaasuja ilmakehässä lisäävien polttoaineiden käytön vähennys on korvattu puoliksi kotimaisella ja puoliksi tuontipuulla. Parantuneen energiatehokkuuden ansiosta polttoaineiden käyttö on vähentynyt, vaikka asiakasmäärä on kasvanut.

Ukrainan sodasta seuranneet pakotteet ovat kaikesta energian tuonnista nopeiten ja kattavimmin koskeneet energiapuuta. Maakaasua, öljyä, kivihiiltä ja sähköä rajan yli edelleen tulee, mutta haketta ei. Suomessa joudutaan nopealla aikataululla korvaamaan noin kahden miljoonan kuution vuosituonti kotimaisella energiapuulla. Samanaikaisesti metsäteollisuudelta poistui noin kymmenen miljoonan kuution tuonti, joka niin ikään korvataan kotimaisella puulla, jos teollisuus jatkaa tuotantoa aiemmalla tasolla.

Sähkön tuotannossa Suomen omavaraisuus paranee hyvää vauhtia Olkiluoto 3-laitoksen käynnistyessä ja tuulivoiman tuotannon lisääntyessä. Uudella tuotannolla vastataan tuontiriippuvuuden vähentämisen lisäksi ilmastohaasteeseen. Lämmön tuotannon osalta seuraavat kaksi talvea ovat haasteellisia. Vaikka energiapuuksi kelpaavaa harvennuspuuta Suomesta hyvin löytyykin, löytyykö nopealle määrän lisäämiselle tekijöitä ja koneita? Tulevan kesän sääolosuhteet vaikuttavat niin energiapuun kuin turpeenkin tuotantoon. Entä jos kesä on sateinen eivätkä tuotantotavoitteet täyty? Muistetaan myös, että Helsinki alkaa korvata kivihiilen käyttöään puulla Vuosaaren biolämpölaitoksen valmistuessa tulevalla lämmityskaudella.

Lämmityspolttoaineiden toimitusvarmuus notkahtaa parin vuoden ajaksi. Tuskin meille kylmä tulee, mutta pelivara pienenee ja kustannukset nousevat. Turve nähtiin Ukrainan sodan alettua osaratkaisuksi tulevaan vaikeaan tilanteeseen. Toisin kuitenkin kävi. Turvetuotannon laskevan kurssin kääntäminen alkaa olla myöhäistä. Ennen kaikkea päästökauppa on tehnyt turpeen käytöstä kannattamatonta. Valtio on vauhdittanut turpeen alasajoa veroratkaisuillaan. Ohjaus on otettu toimialalla tosissaan. Hammasta purren, mutta kuitenkin. Kalustoa on romutettu, työvoimaa ei ole varattu, tuotantoalueita on poistunut käytöstä eikä uusia ole avattu. Urakoitsijat eivät uuteen tuotantoon panosta ilman useampivuotista sopimusta. Energiayhtiöt eivät niin ikään sitoudu nykyisillä pelisäännöillä. Pelisääntöjä ei olla muuttamassa, joten turpeen alasajo jatkuu.

Teksti: Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy
Kuvat: Jape Tiitinen ja Hannu Miettinen