Arjen sankarit pitävät sähköt ja lämmöt päällä

– Kaukolämmön päivystäjän tehtävänä on ottaa vastuu kaikesta, mitä kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen liittyy. Se on laaja tehtävä, tiivistää kaukolämpöasentaja Ossi Kröger. Hänestä päivystystyöstä tekee mielenkiintoista sen monipuolisuus, ongelmanratkaisu ja tiimityö.

Kröger on tehnyt päivystystyötä kahdeksan vuotta. Päivystysrinkiin ei pääse aivan uusi työntekijä, vaan tehtävään tarvitaan koulutusta ja kokemusta.

– Tässä ollaan vastuussa asiakkaista, laitoksista ja verkosta. Kun aloitin töissä, meni monta vuotta ennen kuin koko paletti oli kasassa, hän sanoo.

Kaukolämmön päivystäjillä onkin tekemistä. He vastaavat Kuopion Energian 500 kilometristä kaukolämpöverkkoa, kaukolämpölaitoksista, pumppaamoista, alueverkoista ja yksittäisistä asiakkaista virka-aikojen ulkopuolella.

Yleisimpiä häiriöitä kaukolämpöverkossa ja -laitoksilla ovat vuodot verkoston putkissa sekä sähkökatkot. Katkon jälkeen tulee varmistaa, että kaukolämpölaitos lähtee toimimaan oikein. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä.

– Meitä on aina kaksi päivystäjää, asentajapäivystäjä ja esimiespäivystäjä. Tätä on mielekästä tehdä kaverin kanssa. Jos ongelma on iso, eikä pärjätä kahdestaan, hälytetään lisää apua paikalle ja aina ollaan saatu, Kröger kehuu päivystäjien ryhmähenkeä.

– Jos jotain sattuu, puolessa tunnissa ollaan hommissa kuin hommissa. Se tästä tekee tärkeää. Ja onhan päivystys omalla tavallaan työn suola, hän sanoo.

 

Mukavaa palautetta vian korjaajalle

Lämpö on pohjolassa tärkeää, mutta niin on sähkökin. Kuten kaukolämmön puolella, sähköverkolla sattuneita häiriöitä lähdetään selvittämään parityönä.

– Varalla oleminen on tärkeää, koska sähkönjakelu on nykyaikana pyrittävä pitämään mahdollisimman häiriöttömänä. Jos ei olisi päivystäjiä, vian korjaukset jäisivät kokonaan arkityöajalle, koska ei voi olettaa, että aina löytyy joku asentaja ylitöihin, sanoo kaapelinnäyttäjä Raimo Toivanen.

Hän on päivystänyt Kuopion Sähköverkko Oy:llä jo 27 vuotta. Rutiinit ovat vakiintuneet vuosien aikana, mutta joskus kokenutkin päivystäjä kohtaa uudenlaisen vian.

Sähköverkon päivystäjää työllistävät eniten sulakkeiden palamiset jakokaapeista ja sähköpylväistä. Lisäksi puita kaatuu linjoille joko lumen painosta tai myrskyn seurauksena.

– Kesäajan myrskyt ovat lisääntyneet aika paljon, Toivanen sanoo.

Päivystysvuoro alkaa perjantaina ja kestää viikon. Päivystäjä on valmiina lähtöön illat ja yöt sekä viikonlopun. Hyvän korvauksen lisäksi päivystäjän työssä Toivasta miellyttävät tyytyväiset asiakkaat.

– Olen sosiaalinen ihminen ja tykkään hyvästä palautteesta. Kun on ratkottu ongelma ukonilman jälkeen ja mennään koputtamaan asiakkaan ovelle, että hei, nyt sulla on sähköt, saadaan aina mukavaa palautetta, hän sanoo.

 

Raimo Toivanen muuntamossa, jonka hän teki sähköverkkomestarin tutkinnon opinnäytetyönään. Hänellä on takanaan yli 30 vuotta Kuopion Sähköverkko Oy:llä. – Päivystäjä tarvitsee vankkaa paikallistuntemusta Kuopion kaupungista. Osoitteet ja kadut ovat tulleet yhtä hyvin tutuiksi kuin taksikuskeille, sanoo Toivanen.

 

Voimalaitos tarvitsee ihmistä

Päivystysvuoro osuu kaukolämmön ja sähköverkon päivystäjille noin kuukauden tai kahden välein. Voimalaitoksella kunnossapito päivystää tarvittaessa, kun taas voimalaitoksen käyttöhenkilökunta on aina paikalla. He tekevät kolmivuorotyötä.  

– Sähkön ja lämmön tuotannon yhteiselo ei ole ihan yksinkertaista, sanoo voimalaitosoperaattori Veli-Matti Leskinen.

– Sähkökauppiaat myyvät sähkön pohjoismaiselle tukkumarkkinalle, ja meidän pitää tehdä se sähkö, joka on myyty. Jokunen vuosi sitten lämmöntuotanto oli se enemmän ohjaava tekijä.

Leskinen on työskennellyt Kuopion Energian voimalaitosoperaattorina vuodesta 2013. Vakavin häiriö hänen vuorollaan sattui pari vuotta sitten, kun katkennut kuljetin aiheutti laitoksen seisauksen juhlapyhänä. Kaukolämmön päivystäjiä tarvittiin käynnistämään kaupungin öljykattilat, jotta lämmöt pysyivät päällä.

– Voimalaitoksen toiminta on vähän kuin korttitalo. Kun jostain kohdasta alkaa sortumaan, täytyy reagoida nopeasti, ettei se romahda kokonaan, sanoo Leskinen.

Avainroolissa on jälleen tiimityö. Voimalaitoksella vuorossa on viisi henkilöä kerrallaan. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma tehtävänsä häiriön sattuessa. Leskisen rooli voimalaitosoperaattorina on ohjata laitoksen ja tiimin toimintaa. Lisäksi kaukolämmön päivystäjät auttavat tarvittaessa. 

– Laitosoperaattorin työ on teknologiasta kiinnostuneen ihmisen unelmatyötä, Leskinen hymyilee.

Hän toivoo, että asiakkaat ymmärtäisivät, kuinka paljon ympäristöasioissa on kehitytty voimalaitoksella.

– Energiateollisuudessa on menossa siirtymävaihe. Muutos on käynnissä ja sen eteen tehdään töitä. Meidänkin laitoksella on tehty valtavasti asioita, jotka eivät näy ulospäin. Savukaasut ovat puhdistuneet erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana ja tämä kehittyy koko ajan, Leskinen summaa.

 

Näin toimit häiriötilanteessa

Sähkökatko

Soita päivystykseen, jos:
- Sähkökatko on laaja ja tunnistat paikan, josta häiriö on lähtöisin. 
- Kyseessä on muutamaa taloa koskeva sähkökatko. 
- Asunnostasi tai talostasi katkeaa sähkö, ja oman sähkökeskuksen sulakkeet ovat kunnossa. 

Häiriöt kaukolämmössä

Kaukolämmön päivystys auttaa vikatilanteissa, kuten vuodoissa ja lämmönjakelun loppumisessa. Ota yhteyttä päivystykseen tai osaavaan LVI-urakoitsijaan, jos:
- Tilanne on akuutti, vuoto on iso tai lämmönjakelu loppuu.
- Jos olet epävarma tilanteesta. 

Päivystyksen puhelinnumero sekä sähkön että kaukolämmön häiriöissä on 0800 180 330. Arkena työaikaan asiakaspalvelu vastaa numeroissa 020 520 03 (sähkö) ja 020 520 04 (kaukolämpö). 
 

Teksti: Aino Soutsalmi
Kuvat: Jape Tiitinen ja Tiina Haring