Turvetuotanto on hallittua toimintaa loppuun asti - mitä tapahtuu poistuville tuotantoalueille?

Turvetuotanto on hallittua toimintaa loppuun asti - mitä tapahtuu poistuville tuotantoalueille?

15.10.2021

Sade rummuttaa ikkunaan, talvi lähestyy. Tutkin sääennustetta, milloin olisi tiedossa poutaisia päiviä, jotta voisin vielä muutaman kerran pakata autoon dronen sekä eväät ja suunnata suolle. Turvetuotantokausi on päättynyt jo kuukausi sitten, mutta kierrän vielä tarkistamassa tuotantoalueiden kunnon ja kuvaamassa dronella materiaalia kunnossapitosuunnittelun pohjaksi.

Vaikka turpeen käyttö on vähentynyt valtavasti ja vähenee yhä myös meillä Kuopion Energialla, ei turve vielä hetkeen poistu kokonaan polttoainevalikoimasta. Niinpä tuotantoalueita valvotaan ihan yhtä tarkalla silmällä kuin ennenkin. Lisäksi on ruvettava suunnittelemaan alueiden jälkikäyttöä tuotannon loppuessa.

Kuopion Energialla on 12 omaa turvetuotantoaluetta Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa sekä lisäksi yksi Kainuussa. Tuotantokauden aikana toukokuusta syyskuulle alueita tarkkaillee säännöllisesti niin Kuopion Energian kuin turveurakoitsijoiden asiantuntijat, ulkopuolinen konsultti sekä viranomainen. Turvetuotantoalueiden tarkkailu koostuu käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailusta. Omavalvonta on osa käyttötarkkailua. Se palvelee hyviä toimintatapoja ja ympäristökäytäntöjä sekä lupamääräysten noudattamista. Se on tehokas tapa varmistaa muun muassa vesienkäsittelyrakenteiden kunto ja toimivuus kaikissa olosuhteissa. Omavalvontatarkastukset tehdään tuotantokaudella kahden viikon välein sekä tarvittaessa useamminkin, esim. rankkasateiden ja ylivirtaamien aikana. Palo- ja ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät ovat olennainen osa turvetuotantoa. Omavalvonnan lisäksi ulkopuolinen konsultti suorittaa päästö- ja vaikutustarkkailua viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu sisältää yleensä vesistö- ja kalataloustarkkailua. Tarkkailujen tulokset raportoidaan valvoville viranomaiselle vuosittain. Tarkkailuja myös jatketaan vielä muutama vuosi tuotannon päätyttyä.  

Tuotantokauden päätyttyä kierretään kuvaamassa kaikki kesän aikana tuotetut turveaumat dronella. Kuvien pohjalta laaditaan 3D-malli, josta saadaan laskettua auman tilavuus sekä kirjattua ylös tieto, paljonko polttoainetta on varastossa tulevien talvien varalle. Turvetta varastoidaan myös ns. ylivuotisiin varastoihin, joilla varaudutaan mahdollisiin tuotantovajauksiin sateisena kesänä.

3D-malli turveaumasta

Turvetuotannon loppumisen jälkeen, tai jo tuotannon loppupuolella, alkaa jälkihoitovaihe. Jälkikäyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Jälkihoitovaiheen tarkoituksena on turvetuotantotoiminnan hallittu lopettaminen. Ensimmäiseksi alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Poistuvien alueiden jatkokäyttömahdollisuuksia on monia, esimerkiksi metsitys, peltoviljelyyn siirtyminen tai kosteikon perustaminen. Alueelle voidaan myös pystyttää tuuli- tai aurinkovoimaloita. Suonpohjan muodot vaikuttavat alueen vesitalouteen ja siten eri jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksiin. Yksi käyttömuoto sopii harvoin koko tuotantoalueelle. Kuopion Energia on mukana TuIJa – Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet -hankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun ilmastokestävyyden parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa maanomistajille ja käytännön toimijoille turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksien ilmastovaikutuksista. Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen. 

Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua jatketaan kahden vuoden ajan varsinaisen nostotoiminnan päättymisestä. ELY-keskukselle on esitettävä selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa vasta, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 


Turvetuotantoalueita hyödynnetään jo nyt biopolttoaineiden varastoimiseen. Polttoaineen ympärivuotisen saannin varmistamiseksi varastoimme biopolttoaineita turvetuotantoalueiden terminaaleihin. Terminaalit tehostavat logistiikkaa, parantavat kustannustehokkuutta ja lisäävät toimitusvarmuutta. Terminaalitoiminta voi olla myös osa tuotantoalueen jälkikäyttöä.

 

​​​​​
Pumppaamalla kuivatuille alueille muodostuu luontaisesti kosteikkoja pumppauksen päättyessä.
 

Turvetuotantoalueen jälkikäyttöä metsinä ja peltoina
Alueet, jotka on kuivatettu painovoimaisesti, soveltuvat jatkossa pelloiksi tai metsiksi.

 

Essi Holopainen
Ympäristöasiantuntija

 

Kuvat: Essi Holopainen


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#kuopionenergia #pääkirjoitus #sentuntee  

Kysyntä, tarjonta ja vihreä siirtymä

Energian tuonnin loppuminen Venäjältä kiihdyttää siirtymistä uusiin kestävämpiin energiamuotoihin. Valitettavasti siirtyminen ei tapahdu kivuttomasti.

#kuopionenergia #sentuntee  

Arvailun tilalle faktaa ja älykästä lämmönsäätöä

Urpo Hirvonen esittelee tyytyväisenä Saarijärventie 13:n uutta lämmönjakokeskusta ja sen älykästä lämmönsäätöä. – Nyt on nykyaikaiset vehkeet viimeistä huutoa. Tulee säästöä ja saadaan ‘mutun’ tilalle faktatietoa lämpötiloista ja kulutukse...

#kuopionenergia #sentuntee  

Kaukolämmön uudet tuotteet vastaavat muuttuviin tarpeisiin

Kaukolämmön tuotteet uudistuvat vuoden vaihteessa. Tuoteuudistuksen lähtökohtana on ollut Kuopion Energian halu vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kaukolämmön uusi alkuperätakuujärjestelmä mahdollistaa ilmastotietoisen eli hiilineut...

Katso myös nämä aihepiirit!

#astettaalemmas #blogi #energiansäästö #energiantuotanto #energiavinkki #hiilijalanjälki #hyvinvointi #häiriöviestipalvelu #ilmastointi #ilmastonmuutos #kaukolämpö #kotona #kuopionenergia #pientuotanto #pääkirjoitus #rakentaminen #sentuntee #sähkö #sähköauto #sähköinen liikenne #sähkönsäästö #sähköverkko #Tuhkanhyötykäyttö #tulevaisuus #turvallisuus