Tätä et tiennyt kaukolämmöstä

Mutta mitä kaukolämpö oikeastaan on? Kaukolämpö on etenkin kylmien ilmastojen taajamien ja kaupunkikeskusten lämmitysmuoto, jossa lämpö toimitetaan kiinteistöihin kiertävän kuuman veden avulla. Tämän saatoit ehkä tietääkin, mutta tiesitkös tätä:
 

Kiinteistöön tuleva kaukolämpövesi voi kovilla pakkasilla olla jopa 120-asteista

Ei ole sattumaa, että suomalaisessa lämmönjakelussa hyödynnetään juuri vettä. Tuhansien järvien maassa vettä on helposti ja edullisesti saatavilla. Lisäksi veden lämpöenergian sitomiskyky, eli insinöörikielellä ominaislämpökapasiteetti, on huomattavan suuri. Siksi veteen voidaan varastoida suuria lämpötiloja suhteellisen helposti ja pitkäaikaisesti. Niin sanotun menoveden, eli voimalaitoksesta kaukolämmitteisiin kiinteistöihin virtaavan veden, lämpötila vaihtelee tilanteen mukaan 65–120 asteen välillä. Vesi palaa kiinteistöstä kaukolämpöverkon paluuputkea pitkin voimalaitokseen yleensä 30–50-asteisena. Mitä viileämpänä vesi palaa voimalaitokselle, sitä parempi.
 

Kaukolämpövesi on vihreää

Kaukolämpöverkossa kiertävä puhdas ja lämmin vesi värjätään voimalaitoksella vihreäksi. Vihreä väri saadaan aikaan sekoittamalla veteen pyraniinia. Pyraniini on myrkytön ja turvallinen kemikaali, eikä se muuta veden muita ominaisuuksia. Vihreä väri toimii huomiovärinä, jolloin esimerkiksi mahdolliset putken vuotokohdat ovat helpommin havaittavissa.
 

Kuopiosta Hankoon - 500 kilometriä kaukolämpöverkkoa

Kuopion kaupungin alla leviää yli 500 kilometriä pitkä kaukolämpöverkosto. Siis suurin piirtein sama matka, kuin Kuopiosta Hankoon autolla. Kaukolämpöverkostoa voisia ajatella ikään kuin kaupungin verisuonistona, jonka sydämenä pumppailee Haapaniemen voimalaitos. Sieltä kaukolämpövesi toimitetaan putkia pitkin asiakkaille, josta se taas palaa uudelleen lämmitettäväksi voimalaitokselle. Kaukolämpöverkossa mahtuu virtaamaan yli 13 miljoonaa litraa vettä!
 

Haapaniemen voimalaitoksen piipusta nouseva ’’savutorni’’ on vesihöyryä

Kaukolämpöä tuotetaan muun muassa polttamalla puuta ja turvetta lämpöenergiaksi. Kuopion voimalaitoksessa tuotantoprosessissa syntyy myös sähköä. Polttoprosessia optimoidaan automaatiojärjestelmällä, jolloin voidaan varmistua siitä, että poltto on mahdollisimman tehokasta ja päästöjä syntyy niin vähän kuin suinkin. Esimerkiksi sähkösuodattimella poistetaan poltossa syntyvät haitalliset pölyt ja hiukkaset ja savukaasupesurilla puhdistetaan savukaasu syövyttävistä rikkioksideista. Samalla pesuri kerää talteen putsauksessa syntyneen lämmön, jolloin saavutetaan mahdollisimman suuri energiatehokkuus. Lisäksi lämmöntuotannossa käytettävän puupolttoaineen kosteus on noin 45 %. Poltettaessa tämä kosteus muuttuu vesihöyryksi, joka näkyy piipusta ulos tullessaan ja tiivistyessään näkyvänä vesihöyrynä – aivan kuin uloshengitys kylmällä säällä.

Tiesitkö vielä, että kuopiolainen kaukolämpö täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Tulevaisuutta ei kukaan osaa ennustaa, mutta juuri energiakriisissä näyttäisi siltä, että kaukolämmöllä on tärkeä rooli turvallisen arjen suojelijana. Lopetankin tämän blogikirjoituksen itseäni viisaamman, Kuopion Sähköverkon palvelupäällikkö Ilkka Vaarasuon, sanoihin: ’’Kaukolämpö on lämmitysmuotojen mersu.’’

Teksti: Essi Heikkilä, markkinointipäällikkö, Kuopion Energia Oy
Kuvat: Tiina Haring