Päästöoikeuksien hintaralli hirvittää – Jyrkät hintavaihtelut eivät ole kenenkään etu

Hän vastaa sähkön myynnin ohella myös energiayhtiölle pakollisten päästöoikeuksien hankinnasta. Myös päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla, eikä tulevaa hintatasoa voi kukaan tietää varmaksi etukäteen. Oikeuksien hinta on viimeksi kuluneen runsaan vuoden kuluessa noussut paljon rivakammin kuin kukaan osasi odottaa.

Jopa 250 prosentin hinnannousu on lyönyt ällikällä asiantuntijatkin. Paikoin tämä on johtanut roimiin korotuksiin kaukolämmön hinnassa. Kuopion Energiassa ei tällaista korotuspainetta ole nyt näköpiirissä, kiitos hyvin onnistuneiden päästöoikeuksien hankintojen vuosi sitten keväällä. Paineita helpottaa myös mahdollisuus nostaa edelleen biopolttoaineiden osuutta tuotannossa.

– Viime vuoden maaliskuun puolivälissä oli tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. Päästöoikeuksien hinta romahti pandemiatilanteen vaikutuksesta 15 euron tasolle tonnilta, jolloin niitä kannatti hankkia ikään kuin varastoon. Nyt ne maksavat jo yli 50 euroa tonnilta, Hannu Parkkonen kertoo.

 

Miksi päästöoikeuksia tarvitaan?

Mutta mitä päästöoikeudet oikein ovat ja miksi niitä tarvitaan?

– Ilmaston lämpenemistä on tutkittu vuosikymmeniä ja tutkimusten valossa tiedetään, että sitä aiheuttavat hiilidioksidi ja muut niin sanotut kasvihuonekaasut, joita syntyy polttamisessa ja teollisessa tuotannossa, Parkkonen taustoittaa.

– Tätä haitallista kehitystä torjumaan on Euroopan unionissa kehitetty päästökauppajärjestelmä, joka asettaessaan päästöille hinnan synnyttää taloudellisen kannustimen niiden vähentämiseen.

Asiantuntijat ovat selvittäneet, minkä verran päästöjä missäkin tuotannossa syntyy. Selvitystyön seurauksena EU:ssa tehtiin poliittinen päätös tiettyjen teollisuudenalojen ja energiantuotannon siirtämisestä päästökauppasektorin toimijoiksi. 

Vuodesta 2005 toiminut järjestelmä suunniteltiin vaiheittain kiristyväksi siten, että alussa oikeuksia jaettiin ilmaiseksi päästökaupan alaisille toimijoille. Kausi kaudelta ehdot ovat kiristyneet ja sallittujen päästöjen enimmäismäärää on pienennetty ja odotettu vastaavasti päästöoikeuksien hinnan nousevan.

– Kuluvan vuoden alusta alkoi neljäs päästökauppakausi. Etenkin tälle kaudelle on EU:n tasolla kiristetty laskennallisia päästöjä verrattuna ensimmäiseen tarkkailuvuoteen, jota verrattiin vuoteen 1990, Parkkonen selvittää.

EU:n tavoitteena on nyt saavuttaa ns. hiilineutraalisuus vuonna 2045. Suomi puolestaan on asettanut tavoitteeksi, että päästöneutraalius saavutetaan jo 2035.

 

Päästöoikeuksien hinta on noussut nopeasti. Vieläkö ne voivat nykytasosta kallistua? – Kyllä syksyllä voidaan nähdä vieläkin korkeampia hintoja. Tasapainottavaa viestiä markkinoilta ei ole vielä tullut, energiapäällikkö Hannu Parkkonen arvioi.
 

Kuopion Energia investoinut paljon päästövähennyksiin

Päästökauppa on vaikuttanut Kuopion Energian toimintaan huomattavasti. Hannu Parkkonen muistuttaa, että vielä kymmenen vuotta sitten silloisella polttoainesekoituksella yhtiön koko tuotanto oli fossiilista.

– Finanssikriisin seurauksena tuotantoa oli vähemmän ja päästöoikeuksien hintakin matalalla siten, että hiilidioksiditonnin hinta oli alle 10 euroa ennen kuin nousu alkoi. Vuosina 2018–2020 liikuttiin 20–30 euron tasolla. Tämän vuoden alusta EU vielä tiukensi hiilineutraaliustavoitettaan, mikä on nostanut tähän mennessä päästöoikeuksien hintatasoa noin 50 euroon tonnilta, Parkkonen jatkaa.

Kuopion Energia on varautunut kehitykseen ja myös sitoutunut kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Yhtiö on sijoittanut noin 200 miljoonaa euroa voimalaitoksen uuteen tekniikkaan ja päästöjen vähentämiseen. Näin on päästy jopa 75 prosentin päästövähennyksiin vuoden 2010 tasosta.

– Tästä huolimatta päästöoikeudet nykyisellä tuotantotasolla maksavat meille 10 miljoonaa euroa vuodessa. Jos investointeja ei olisi tehty, päästöoikeuksien kustannukset olisivat nyt yli 30 miljoonaa euroa vuodessa, Parkkonen sanoo.

 

Päästöoikeudet maksetaan kuin verot valtion kassaan

Päästöoikeus on veroluonteinen maksu. Se on keksitty hyödyke, jota kaikki eurooppalaiset valtiot huutokauppaavat viikoittain järjestettävissä huutokaupoissa. Kullekin valtiolle on jaettu vuosittain huutokaupattavia päästöoikeuksia, jotta EU:n kokonaispäästötavoitteet täyttyisivät.

– Niitä on jaossa juuri sen verran, kun on ajateltu toimijoiden tarvitsevan, mikä on kausi kaudelta vähemmän, Hannu Parkkonen jatkaa.

Myös Kuopion Energia on saanut osan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi. Kolmannella päästöoikeuskaudella se ei enää saanut sähköntuotantoon ilmaisia oikeuksia, mutta lämmöntuotanto sai tietyn osuuden. Kuluvan vuoden alusta alkaneella neljännellä kaudella Kuopion Energia sai ilmaiseksi vielä vajaan neljänneksen päästöoikeuksien tarpeestaan juuri kaukolämmön tuotantoon.

– Tehtyjen investointien ansiosta meillä on niin hyvä ja tehokas tuotantotapa kuin vain voi olla. Tuotamme lämpöä ja sähköä samassa prosessissa sadan prosentin kokonaishyötysuhteella. Silti meidän on ostettava markkinoilta 7,5 miljoonan euron edestä päästöoikeuksia, mikä pitää kerätä sähkön ja lämmön hinnassa asiakkailta ja maksaa valtion kassaan, Parkkonen toteaa.

Oikeuksia hankitaan käytännössä muutamana päivänä viikossa eri pörssien huutokaupoissa, joissa isot toimijat ostavat valtioiden kauppaamia oikeuksia päivän hintaan. Pörssissä on myös jälkimarkkinat niille päästöoikeuksille, joita niiden haltijat eivät tarvitse. Osa toimijoista käy myös kauppaa pörssin ohella kahden kesken.

 

Päästöoikeudet syksyllä kenties vieläkin kalliimpia

 – Kauppa syntyy silloin kun ostajalla ja myyjällä on sama näkemys hinnasta, Parkkonen pelkistää.

Päästöoikeuksien suurin hinnannousu tapahtui vuodenvaihteen jälkeen, kun EU päätti kiristää tavoitteitaan. Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa, kun jaossa olevat oikeudet eivät tahdo riittää kaikille tarvitsijoille. Järjestelmä on kuitenkin verojen tapaan velvoittava, ja päästöjen todentamiseen ja korvaamiseen liittyvät menettelyt ovat erittäin tarkasti valvottuja ja säänneltyjä.

– Pyrimme ajoittamaan omat pakko-ostomme mahdollisimman halpaan keskihintaan tulkitsemalla asiaan liittyvää markkinatietoa ja poliittisia uutisia. Tähän menee omasta työajastani noin kymmenesosa, Hannu Parkkonen arvioi.

Vieläkö päästöoikeudet voivat nykytasosta kallistua? Ammattilaisen arvio on, että syksyllä voidaan nähdä vieläkin korkeampia hintoja. Tasapainottavaa viestiä markkinoilta ei ole vielä tullut.

Yhtenä mahdollisuutena liiallisen hintavaihtelun rauhoittamiseksi Hannu Parkkonen pohtii EU:n markkinavakausmekanismia, jolla aiemmin kerättiin markkinoilta pois ylimääräisiä päästöoikeuksia niiden hintatason vakauttamiseksi silloista tasoa kalliimmiksi. Nyt niitä voisi vapauttaa takaisin markkinoille laskemaan liian jyrkästi kohonnutta hintaa, joka aiheuttaa ongelmia toimijoille EU:n alueella. Suomessa moni energiayhtiö on tiukilla.

–  Turpeen hinnassa on nyt kolmannes itse turpeen hintaa ja kaksi kolmannesta lämmön energiaveroa ja päästöoikeuksia. Nykyinen päästöoikeuksien hintataso on niin korkea, että jos vain jostain saadaan turvetta korvaavia polttoaineita, se kannattaisi. Suomesta vain ei löydy korvaavia polttoaineita kovin nopeasti, eivätkä ne ole monelle yhtiölle teknisestikään mahdollisia, Parkkonen sanoo.

 

Päästöjä vähennettävä joka tapauksessa jatkuvasti

Viime syyskuussa päätetyssä Kuopion Energian polttoainestrategiassa turpeen osuus on tarkoitus pudottaa 25 prosenttiin koko polttoaineen määrästä. Aikomuksena oli edetä hallitusti viiden prosentin laskulla vuosittain, mutta tilanne on muuttunut vain muutamassa kuukaudessa eikä toimiala pysy kehityksessä enää mukana.

– Kattilat on hankittu 30 vuodeksi, ja meillä onneksi on mahdollista polttaa vaikka 100 prosenttia biopolttoainetta, Parkkonen toteaa.

Kuopion Energiassa päästöoikeuksien hinnannousulta on tämän vuoden osalta suojauduttu etukäteen, mutta varsinaista nousua odotetaan ensi vuodelle.

 – Saa nähdä, mille tasolle ensi vuoden hankintojen hinta asettuu. Päästöjen kokonaismäärää on painettava joka tapauksessa koko ajan alaspäin, tehtävä parannuksia tuotantoprosesseihin ja hyödynnettävä hukkalämmön talteenottoa, Parkkonen päättelee.

 

 

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Jape Tiitinen