Energian hinta hipoo pilviä tulevana talvena

Syksyn tultua sähkön hinta on edelleen nousussa, vaikka vielä alkuvuodesta sen yleisesti odotettiin laskevan kesään mennessä. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan jätti hintojen laskun haaveeksi. Sotaan liittyvät talouspakotteet vastatoimineen nostavat energian tuotantokustannuksia myös Suomessa. Joten jos viime talvena koettiin ennätyskorkeita sähkön hintoja, vielä hurjempaa saatetaan nähdä seuraavilla talvipakkasilla.

Vaikka Suomi ei ole kaikkein tukalimmassa tilanteessa verrattuna Keski-Eurooppaan, kiitos monipuolisen energian tuotantorakenteen, ei eurooppalainen energiakriisi jää huomaamatta täälläkään. On puhuttu jo sähkön säännöstelystä ja pienituloisten kotitalouksien energiaköyhyydestä, kun yhä suurempi osuus tuloista menee sähköön ja lämmitykseen.


Keski-Euroopassa energiasta on nyt pulaa

– Heti sodan alettua kaasun vienti vielä toimi Keski-Eurooppaan, ja toukokuussa piti alkaa Olkiluoto 3 testikäytön isoillakin tehoilla. Kesäkuussa kuitenkin ilmoitettiin ongelmista, jotka siirsivät koekäytön jatkumisen elokuulle ja tuotantokäytön alkamisen joulukuulle. OL3:n tuotannon puuttuminen vaikutti merkittävästi kesällä sähkön hintaan Suomessa, Hannu Parkkonen taustoittaa.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan kaupallinen käyttö alkaa 10.12.2022.

– Lisäksi Venäjän valtion energiayhtiö Gazprom on leikannut kaasun toimituksia Keski-Eurooppaan, joten Saksa on suurissa vaikeuksissa selvitä ensi talvesta. Kaasun pelätään loppuvan ja hinnan kohoavan pilviin. Kun vielä Ranskan ydinvoimalat ovat vaikeuksissa teknisten ongelmien vuoksi ja tuotannosta lähes puolet poissa käytöstä, sähkön hinta saattaa siellä olla vielä Saksaakin korkeampi, Parkkonen jatkaa.


Siirtoyhteydet ratkaisevat sähkön hinnan

Mitä tekemistä Keski-Euroopan energiakriisillä on kaukana Suomessa, jossa vasta äskettäin ennakoitiin jopa energian omavaraisuutta? Hannu Parkkonen muistuttaa, että energiamarkkinat ulottuvat yli rajojen ja Keski-Euroopan hinnat heijastuvat Pohjoismaihin siirtoyhteyksien kautta.

Sähköä voi siirtää tuotannosta kulutukseen vain sen verran, kuin siirtoverkot konkreettisesti pystyvät niin tekemään. Siirtoyhteydet asettavat siis rajansa, mikä edelleen muodostaa maantieteellisesti rajattuja hinta-alueita. Suomi on yksi tällainen alue, Ruotsissa ja Norjassa niitä muodostuu maastonmuotojen ja siirtoyhteyksien puutteiden takia jo useampia. Siellä sähkö on maiden eteläosissa tuntuvasti tyyriimpää kuin pohjoisessa.

– Halvemmalta hinta-alueelta sähkö siirtyy kalliimmalle alueelle niin kauan kuin siirtoyhteydet eli merikaapelit ja kantaverkkoyhteydet riittävät. Kun siirtoyhteyksien kapasiteetti on täynnä, halvempi hinta-alue jää halvemmaksi ja kalliimmalla alueella on pakko alkaa ottaa käyttöön kalliimpaa energian tuotantoa kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseksi, Parkkonen selvittää.


Sähkön luontaiset hinta-alueet hakevat tasapainoon

Tasapainoa sähköjärjestelmään etsitään jatkuvasti, koska sähköä ei voi merkittävissä määrin varastoida. Siirtoyhteydet muodostavat eurooppalaiseen energiajärjestelmään kalliimpia ja halvempia hinta-alueita.

– Jos jollain alueella on esimerkiksi paljon halpaa vesivoimaa saatavilla ja viereisellä alueella pääasiassa kalliimpaa fossiilista tuotantoa, virtaa sinne viereisen alueen halpaa vesivoimaa, kunnes siirtoyhteydet täyttyvät. Enempää sitä ei voi siirtää, Parkkonen havainnollistaa.

Siirtokapasiteetin rajoitusten takia tarjousjärjestelmä ottaa käyttöön kalliimpia sähkötarjouksia, kunnes aluekohtainen välttämätön tasapaino saavutetaan.

– Kaikki siirtoyhteydet pyritään hyödyntämään niin, ettei kahdelle vierekkäiselle hinta-alueelle jää hintaeroa. Yhteiseurooppalainen optimointijärjestelmä toimii näin kaikkien maiden ja siirtoyhteyksien perusteella kunkin tunnin tilanteessa, Parkkonen selvittää.



Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan jo huomattava

Parkkosen mukaan Euroopan erittäin korkea energian hinta vaikuttaa siirtoyhteyksien kautta pohjoismaisille markkinoille aina kun on niukasti tuulta. Tuulisuus vaikuttaa myös toiseen suuntaan.

– Pohjois-Ruotsi on Suomea merkittävästi halvempi hinta-alue. Kun Suomessa on tuulisempaa, ja varsinkin yöllä ja viikonloppuna kulutuksen ollessa vähäisempää, Suomen hinta-alue saattaa olla kiinni halvassa Pohjois-Ruotsissa pitkiäkin aikoja, Parkkonen toteaa.

Tämä selittää loppukesän hetkittäisiä sähkön hintaromahduksia sekä edullisia yön hintoja.

Päivän ja yön hintaeroa voisivat hyödyntää ne kuluttajat, jotka voivat ohjata omaa sähkön käyttöään haluamaansa hetkeen, kuten sähköauton omistajat. Se edellyttäisi tuntihinnoiteltuun spot-sähköön perustuvaa sähkösopimusta. 


Kuopion seudulla etuna lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Miltä kaukolämmön hinta näyttää Kuopion Energian asiakkaan kannalta, kun yhtiö voi myydä lämmöntuotannon yhteydessä Haapaniemellä syntyvää sähköä hyvään hintaan markkinoille?

Hannu Parkkosen mukaan sähkön myyntitulot kyllä keventävät, mutta eivät kuitenkaan poista täysin hinnan nousupaineita kaukolämpöasiakkailta.

– Energiahintojen nousu on nostanut myös lämmön tuotantokustannuksia. Päästöoikeuden kustannukset ja polttoaineen kustannukset ovat nousseet huomattavasti, hän muistuttaa.

– Kuopiolaisittain on toki hyvä asia, että sähköntuotanto pystyy tekemään hyvää tulosta. Kun inflaatio on nyt noin 7 prosenttia ja vuoden alussa tehty kaukolämmön hinnankorotus tälle vuodelle vain 2,5 prosenttia, niin korotusta voi pitää maltillisena. Muita korotuksia ei tälle vuodelle ole tulossa.

Lisäksi käytännössä jokainen voi vaikuttaa energiakustannuksiinsa vähentämällä turhaa kulutusta.

– Led-valoista ei paljon voi enää säästää, mutta jos haluaa, voi laskea yhden asteen kodin lämpötilaa ja totuttelee siihen muutamassa viikossa. Se merkitsee viiden prosentin säästöä kokonaiskulutuksesta, Parkkonen muistuttaa.

Säästömielessä voi myös sähkösaunomista ja etenkin lämpimän veden käyttöä vähentää ja lyhentää. Kylmälaitteet kannattaa sulattaa kuntoon.


Sähkön hinta huipussaan talvella 2023

Onko meidän nyt Suomessa syytä totutella pysyvämmin korkeaan hintatasoon? Hannu Parkkosen mukaan näyttää siltä, että vuosien 2015–2020 poikkeuksellisen edulliseen tasoon ei ainakaan lähivuosina päästä.

– Venäläisen kaasun korvaaminen on nostanut muualta saatavan kaasun ja hiilen kysynnän ja hinnan äärirajoille, mikä on edelleen nostanut sähkön rajahintaa pitkälle tulevaisuuteen koko Euroopassa. Osa tästä noususta valuu myös Pohjoismaihin, hän vastaa.

Sähkön hintaa ennakoivista futuurisopimuksista tiedetään, että tulevana talvena ja vielä ainakin seuraavat puolitoista vuotta energia on erittäin kallista. Energian säästäminen ja kulutuksen siirtäminen pois ruuhkahuipuista on tärkeää aina, mutta varsinkin tässä tilanteessa. Myös hetkittäisiä säännöstelytoimia saatetaan nähdä Suomessakin.

– Ongelma koskee juuri ensi talvea. Seuraavana talvena nesteytetyn kaasun tuonnilla ja muilla järjestelyillä äärimmäisen korkea hintataso muuttuu vain korkeaksi hintatasoksi. Sitten meilläkin hintataso putoaa puoleen jo 2024. Sekin on silti huomattavasti korkeampi kuin se 4–6 senttiä kilowattitunnilta, mihin ehdimme viime vuosina tottua, Hannu Parkkonen huomauttaa.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Jape Tiitinen
Kuvitus: Ahooy Creative