Energia ja sen hinta

Erilaisilla tuilla ja ohjausmekanismeilla – kuten päästökauppa – edesautetaan päästöttömän energian kehitystä ja rakentamista. Myös meillä Kuopion Energialla nämä asiat ovat ohjanneet toimintaamme ja olemmekin saaneet laskettua fossiilisista polttoaineista aiheutuvat CO₂ -päästöt noin kolmannekseen kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Vallitsevalla päästökaupan hintatasolla merkitsee tämä kahden kolmasosan vähenemä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa pienempiä kustannuksia. Vaikka polttoaineiden hankintakustannukset ovat nousseet muutamia miljoonia euroja ja merkittäviä investointeja on tarvittu, olemme säästäneet, koska meidän ei tarvitse ostaa päästöoikeuksia. Onko tämä sitä kuuluisaa keppiä vai porkkanaa?

EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että CO₂ -päästöjä syntyy vähemmän kuin niitä sidotaan. Suomi on ottanut tässä vielä astetta kunnianhimoisemman tavoitteen ja pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Tämä tulee vääjäämättä vaikuttamaan energiantuotantoon siten, että polttoon perustuvaa tuotantoa tulee korvautumaan muilla tekniikoilla – investointeja tarvitaan ja kustannuspaineita muodostuu.

Kaupallisesti tarjolla olevat, korvaavat ratkaisut lämmön tuotannossa perustuvat vielä pääsääntöisesti sähkön varaan, esimerkiksi lämpöpumppuihin. Tämä tulee lisäämään sähkön kulutusta samalla kun sähköntuotanto pienenee yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa sitä korvattaessa. Sähkön kysyntää lisää myös merkittävästi liikenteen sähköistyminen tulevina vuosina. Tuulivoiman rakentaminen on kovassa vauhdissa ja sen tuotanto tulee lähes tuplaantumaan seuraavan kahden vuoden aikana. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että tuulisella kelillä sähkön hinta on todella alhainen ja kun ei tuule, niin hinta nousee korkeuksiin.

Hyviä asioita hiilineutraalisuudella tavoitellaan ja on tärkeää, että hillitsemme vääjäämättä edessä olevaa ilmaston lämpenemistä kaikin toimin. On kuitenkin muistettava, että se ei tapahdu ilmaiseksi ja kuluttajat siitä koituvat kustannukset globaalisti loppupelissä kantavat – toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Peter Seppälä

tuotantojohtaja