Arvailun tilalle faktaa ja älykästä lämmönsäätöä

38 vuotta Saarijärventie 13:ssa perheineen asunut taloyhtiön puheenjohtaja tuntee 42 huoneistoa käsittävän kuopiolaisen kerrostalon asiat ja asukkaat. Hän toimi takavuosina pitkään taloyhtiön puheenjohtajana, mutta jättäytyi sivuun vaativan päivätyönsä takia. Eläkkeelle jäätyä hänellä oli taas aikaa ja halua huolehtia talon asioista luottamustehtävässä.

– Korjausvelkaa ei saisi päästää syntymään, mikä vaatii jatkuvaa aktiivista kunnossapitoa ja oikea-aikaisia investointeja, Urpo Hirvonen muistuttaa.

Vuosikymmeniä asutun kiinteistön lähihistoriaan mahtuu muun muassa vesijohto- ja viemäriverkoston kuvaus sekä iso lämmitys-, vesi- ja ilmastointiremontti kuutisen vuotta sitten.

Älykäs lämmönsäätö alkoi kiinnostaa, kun entinen 23 vuotta toiminut lämmönjakokeskus alkoi olla käyttöikänsä päässä, taloyhtiön puheenjohtaja Urpo Hirvonen kertoo.

Toimivaa talotekniikkaa ja tervetullutta maksuaikaa

Lämmönjakokeskuksen uudistaminen sai alkunsa isännöitsijä Sirpa Ihanuksen Kuopion Energialta saamasta esitteestä, joka kertoi älykkään lämmönsäädön mahdollisuuksista. Urpo Hirvonen kiittelee asiansa osaavaa isännöitsijää, jonka kanssa yhteistyö on ollut muutenkin saumatonta.

– Entinen 23 vuotta toiminut lämmönjakokeskus oli jo käyttöikänsä päässä. Alkoi kiinnostaa, mitä älykäs lämmönsäätö toisi taloyhtiölle, Hirvonen kertoo.

Kuopion Energia ei tarjonnut ainoastaan ajanmukaista, hyväksi todettua teknistä kokonaisratkaisua, vaan myös varteenotettavaa vaihtoehtoa uudistuksen rahoittamiseen. Investointia maksetaan kuukausittain viiden vuoden ajan, mikä jättää taloyhtiön kassaan rahaa muihinkin tarpeellisiin uudistuksiin, kuten tulossa olevaan hissien uusintaan.

– Hankintaa ei ollut vaikeaa esittää taloyhtiön yhtiökokoukselle. Siitä ei edes äänestetty, päätös meni sukkana pussiin, Hirvonen toteaa tyytyväisenä.

Faktatietoa kunkin huoneiston lämpötilasta

Erityisen tyytyväinen hän on uudesta lämmönjakokeskuksesta ja huoneistokohtaisista antureista, sekä järjestelmään kertyvästä mittaustiedosta, josta näkee suoraan kunkin asunnon lämpötilan. Isossa kerrostalossa kun saa asukkailta melko usein palautetta siitä, että on liian kylmä tai kuuma.

– Nyt on mitattua dataa siitä, onko jossakin asunnossa kylmä, lämmin vai siltä väliltä. Ihminenhän yleensä uskoo faktatietoa, Hirvonen sanoo.

Kuopion Energian kaukolämmön palveluvastaava Antti Lappalainen osoittaa tabletin ruudulta, millaista tietoa talon lämmityksestä kertyy ja miten esimerkiksi sääennuste, kiinteistön sisälämpötilat ja ulkolämpötila vaikuttavat lämmitykseen. Seuraavaksi hän näyttää matkapuhelimestaan, miten helppoa energiasovellus Väpistä on seurata tietoa koko talon energiankulutuksesta ja verrata sitä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Kuopion Energian kaukolämmön palveluvastaava Antti Lappalainen osoittaa tabletin ruudulta, miten esimerkiksi sääennuste, kiinteistön sisälämpötilat ja ulkolämpötila vaikuttavat lämmitykseen.

Sisälämpötiloista ja sääennusteista hyöty lämmönsäätöön

Taloyhtiön puheenjohtajana Urpo Hirvonen voi tarkastella tietoa taloyhtiön lämmönkulutuksesta. Tunnetun kotimaisen taloautomaatiotoimittajan ratkaisu kokoaa kaiken tiedon samaan näkymään.

– Huoneistoihin asennetut anturit välittävät mittaustietoa kunkin asunnon lämpötilasta ja kosteudesta lämmönjakokeskukselle. Huoneistomittausten keskiarvo vaikuttaa kiinteistön lämmityspattereille tulevan veden lämpötilaan. Jos jollakin hetkellä kiinteistössä kuluu paljon lämmintä käyttövettä, lämmityksen määrää voidaan vastaavasti rajoittaa, Lappalainen selvittää.

Lisäksi järjestelmä hyödyntää tulevaa säätietoa niin, että patterilämmitysverkoston lämpötilaa voidaan ohjata ennakoidusti, mikä osaltaan ehkäisee ylilämmittämistä.

Kerrostalo osaksi energiantuotannon kokonaisuutta

Investoinnin takaisinmaksuaika on kiinteistökohtainen, kuten on lämmön kulutuskin.  Lämmityskausi on vasta aluillaan, mutta näillä toimilla voidaan kaukolämmön kulutuksessa odottaa noin 10 prosenttia säästöä taloyhtiön eduksi.

– Tässä 42 asunnon taloyhtiössä on mahdollista säästää vuositasolla noin 3400 euroa vuoden 2021 kulutustasoon verraten, Lappalainen arvioi.

Järjestelmään on myöhemmin liitettävissä myös niin sanottu kysyntäjousto-ominaisuus, jolla kiinteistön lämmitysjärjestelmä saadaan osaksi isompaa kokonaisuutta. Kun kerrostalon kaukolämmön kulutusta voi ajoittaa osin huippulämmitystarpeen ulkopuolelle, lämpöä voidaan tuottaa kustannustehokkaammin ilman, että sisäolosuhteista tarvitsisi tinkiä.

– Taloyhtiössä voidaan sopia huonelämpötilatasosta, jota pystytään nyt hallitsemaan kätevästi etäkäytöllä. Asukkaat toimivat kuten parhaaksi katsovat, mutta tässä on tilaisuus säästää rahaa, Lappalainen kertoo.

Taloyhtiön puheenjohtaja näkee kertyvän kulutustiedon arvon energiankäytön ja kustannusten järkeistämisessä.

– Kun dataa kertyy, voidaan ruveta tehostamaan energiankäyttöä. Nähdään, mitä taloyhtiössä voisi tehdä ja mitä se maksaisi, ja yhdessä pohtia, kannattaako se, Hirvonen sanoo.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Jape Tiitinen