Saunassa mieli lepää

Saunassa mieli lepää

21.11.2022

Aivotutkija Katri Saarikiven mielestä saunan lauteilla ei tarvitse välttämättä puhua mitään. Toisaalta ympäristö on otollinen syvällisillekin keskusteluille.

Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan sauna edistää hyvinvointiamme.

– Saunan kuumuudessa keho joutuu positiivisella tavalla stressireaktioon, saunan ulkopuolinen maailma unohtuu ja aistimme lähinnä vain sitä, miltä meistä sillä hetkellä tuntuu. Kun vapaa-aikammekin saattaa olla nykyään täynnä keskittymistä vaativaa tekemistä ja intensiivisiä harrastuksia, niin saunassa ei tarvitse ajatella mitään. Mieli rentoutuu; ahdistus ja aggressiot vähenevät.

Sauna lisää hyvinvointia myös vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Saunaanhan mennään usein yhdessä muiden kanssa.

– Pelkkä kokemuksen jakaminen toisten kanssa – oli kysymys sitten saunasta tai vaikkapa konsertista – synnyttää jo itsessään yhteisöllisyyttä. Meille suomalaisille taitaa sopia myös se, että tunne yhteenkuuluvuudesta syntyy jo ilman, että tarvitsee puhua mitään.

Toisaalta sauna tarjoaa tietenkin hyvän ympäristön myös sanalliselle viestinnälle.

– Saunassa kaikki ovat tasa-arvoisia, alastomia ja läsnä. Saunan lauteilla on helppo puhua ja kuunnella, kohdata toinen ihminen aidosti. Olemme saunassa läsnä koko kehollamme, hyvin konkreettisesti.

Katri Saarikivi johtaa Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkimushanketta, jossa selvitetään empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja.

 

Saunominen voi vähentää dementiariskiä

THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat havainneet, että ahkera saunominen voi vähentää dementian riskiä.

Mekanismeja ei tunneta, mutta ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, että saunominen voi vaikuttaa positiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen, joka vaikuttaa myös aivojen terveyteen.

– Toisaalta, kuten suomalaistutkimuksessakin viitataan, oma osuutensa saattaa olla myös saunomisen yleisillä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävillä vaikutuksilla. Esimerkiksi yksinäisyyden on todettu lisäävän dementian riskiä, Saarikivi huomauttaa.

 

Saunominen siirtyy sukupolvelta toiselle

Saunassa ovat muiden ihmisten lisäksi läsnä myös perinteet ja rutiinit, jotka tuovat elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Sauna on toiminut siirtymäriittinä arjesta juhlaan, jos ei muuten, niin työviikosta viikonloppuun. Agraarikulttuurissa saunassa jopa synnyttiin ja sen kautta lähdettiin myös viimeiselle matkalle.

Saunomiseen voi liittyä myös vaikkapa vilvoitteluhetki kylmässä järvessä tai lumihangessa, koko keholla aistittava yhteys luontoon.

Monella saattaa olla myös tärkeitä lapsuusmuistoja perheen yhteisistä mukavista saunahetkistä.

– Saunominen on selvästi kokemus, joka halutaan siirtää sukupolvelta toiselle.

Joulusauna taitaa olla nykyäänkin tärkeä siirtymäriitti. Esimerkiksi monessa lapsiperheessä joulusaunan jälkeen joulupukin odotus alkaa ihan tosissaan.

 


Jokaisella on oma saunansa

Sauna on tärkeä paikka myös aivotutkijalle itselleen.

– Käyn saunassa usein, mutta sitten en kuitenkaan malta olla siellä kovin pitkää aikaa kerrallaan, Saarikivi naurahtaa.

Jokaisella on oma merkityksensä saunalle. Heitäkin tietenkin on, joille sauna ei ole mitenkään tärkeä asia.

Vaikka se saattaa kuulostaa hieman kerettiläiseltä, meidän suomalaisten tapa saunoa ei ole välttämättä se ainoa oikea ja autuaaksitekevä.

– Myös monissa muissa maissa on mielenkiintoisia saunakulttuureita, Saarikivi huomauttaa. Hän kertoo tutustuneensa taannoin esimerkiksi latvialaiseen vihtamestarin ohjaamaan saunomiseen.

 

Kiukaan kivissä on outoa taikaa

Myös monissa muissa saunakulttuureissa, vaikkapa turkkilaisessa hamamissa ja intiaanien hikimajoissa, saunomiseen on liittynyt ajatuksia henkisestä hyvinvoinnista tai henkisyydestä.

Intiaanien mukaan kaikkialla läsnä oleva elämänvoima Manitou asui myös kiukaan kivissä. Kun kuumille kiville heitettiin vettä, Manitou tuli höyrynä esiin ja siirtyi hikoilijan kehoon. Kun Manitou sitten taas jatkoi matkaansa, se jätti ihmiseen jotain itsestään ja vei mukanaan kaiken kipua aiheuttavan.

Myös suomalaisen löyly-sanan alkuperäisten itämerensuomalaisten vastineiden on arveltu viittaavan henkeen, henkäykseen tai sieluun.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Shutterstock ja Aleksi Lumme

 


Kommentit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!

#astettaalemmas #kotona #sähkönsäästö  

Sähkönkulutus hyvässä laskussa

Kuluttajien sähkönkäyttö laski jo elo-syyskuussa 13,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku on jatkunut vahvana myös lokakuussa. Sähkön kokonaiskulutus laski syyskuussa 9,2 prosenttia, joten myös teollisuus on tehostanut sähkönkäytt...

#astettaalemmas #energiatehokkuus #kotona  

Saunotaan astetta maltillisemmin

Ei ole sama, miten ja milloin saunot. Kertalämmitteinen sähkökiuas on kodin eniten kuluttava sähkölaite ja siksi on hyvä katsoa, milloin sähkösaunassa saunoo. Useimmiten lauantai tai sunnuntai on perjantai-iltaa tai muuta arki-iltaa parempi...

#kodinkone #kotona #resepti  

Vegaaniherkut valloittavat

Vegaaniset herkut valmistuvat kätevästi. Kuivakakut, korvapuustit tai vaikka ihanat perinteiset mokkapalat voi tehdä ilman eläinperäisiä raaka-aineita. Makuretki vegaanisuuteen ja meheviin makuihin tuo uusia elämyksiä.

Katso myös nämä aihepiirit!

#kotona #energiavinkki #kodinkone #laiteuutuudet #resepti #energiatehokkuus #turvallisuus #astettaalemmas #viihde-elektroniikka #testi #lämpö #hyvinvointi #piha #valaistus #sähköpula #ilmastointi #sisustus #sähkönsäästö #vapaalla #puutarha #energiansäästö #sähkö #pääsiäinen #sähkögrilli #osaaminen #hiilijalanjälki #kaukolämpö #sähköpalo #työ #sähköasennukset #lämmitys #sähkönsiirto #kesämökki #sähköhammasharja #energiantuotanto #sähköverkko #verkkopalvelu #kotivara #kolumni #tulevaisuus #ilmastonmuutos #sahkolasku