Ilmafriteerauskeittimellä valmistuu lähes kaikki ruoka

Airfryerissä pystyy valmistamaan lähes mitä tahansa. Laiteella voi paahtaa, grillata, paistaa ja leipoa. Sillä voi myös lämmittää ruokaa. Oikeastaan ilmafriteerauskeittimellä onnistuu kaikki muu ruuanlaitto, paitsi keittäminen eli keittämistä vaativa ruoka pitää valmistaa edelleen liedellä.

Myös laitteiden mainokset lupaavat terveellistä ja rapeapintaista ruokaa nopeasti. Ruoka kypsennetään kiertoilmalla ilman rasvaa. Voikin päätellä, että airfryer on eräänlainen pieni kiertoilmauuni, joka pienen kokonsa ansiosta toimii kiertoilmauunia nopeammin ja pienemmällä sähkönkulutuksella. Nyt kun markkinoilla on eri hintaisia laitteita, Työtehoseura halusi selvittää tarjoavatko laitteet sen mitä mainoksissa luvataan ja eroavatko hintahaitarin eri päiden laitteet toisistaan.

Helppoa ja nopeaa

Liha, lihapullat, kana ja kala valmistuvat airfryerissä helposti. Pienillä nikseillä eli esimerkiksi käärimällä kana ja kala voipaperin sisään, ne saadaan pysymään mehukkaampana. Esimerkiksi pakasteranskalaisista tulee rapeampia kuin uunissa ja ne valmistuvat nopeasti.

Ilmafriteerauskeittimiä eli airfryereitä on tarjolla monilta valmistajilta. Myös niiden koot vaihtelevat. Varsinkin yhden tai kahden hengen taloudessa saattaa uunin lämmittäminen tuntua turhalta. Pienet ruokamäärät valmistuvat kätevästi pienimmissä airfryereissä. Isoille perheille voi parempi ratkaisu olla isompi airfryer tai myös uunin käyttäminen. Airfryer on myös turvallinen käyttää, koska se ei jää vahingossa päälle, vaan sitä ohjataan kellolaitteella.

Airfryerin käyttöön saa vinkkejä ja reseptejä Facebook-ryhmistä, kuten Airfryerin vinkit ja ohjeet Suomi sekä Airfryer reseptit. Ensimmäiseksi mainitussa ryhmässä on yli 24.000 jäsentä ja Airfryerin reseptit -ryhmässä yli 11.000 jäsentä. Nämä ryhmät ovat hyvä apu ilmafriteerauskeittimen hankintaa miettivälle ja tietenkin myös käyttäjälle, on sitten kyse aloittelijasta tai jo vuosia laitetta käyttäneestä.

Kaksi kisailijaa

Työtehoseura otti testiinsä yli 200 euron hintaisen Philips HD 9650:nen sekä 50 euroa maksavan Prego P-364:n. Laitteita testattiin kotioloissa neljän hengen testiryhmän toimesta ja päämääränä oli selvittää, miten ruuanvalmistus laitteilla sujuu ja miten hinta vaikuttaa laitteen ominaisuuksiin.  

Airfryerissä ruoka kypsennetään laitteen paistotilaan laitettavassa korissa. Ruuanvalmistuksen aikana koria ravistellaan tarvittaessa. Testaajat totesivat ruuanlaiton nopeaksi ja energiatehokkaaksi, kuten yleensäkin pienlaitteilla.

Ruokaa valmistettaessa ylimääräinen rasva tippuu paistoastian pohjalle paistokorin reikien läpi. Ruokia friteerattaessa voidaan käyttää ruokalusikallinen öljyä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Pieniä eroja

Työtehoseuran testaajat havaitsivat ensimmäisen eron Philipsin ja Pregon käytössä heti käyttöä aloitettaessa. Kun Philips on heti käyttövalmis, suositellaan Pregolle kolmen minuutin esilämmitystä. Philipsissä on myös toiminto, joka pitää ruuan 30 minuuttia lämpimänä ruuanvalmistuksen päätyttyä.

Käytössä Philipsin suurempi teho näkyy siinä, että Philipsissä paistuu kerralla enemmän ruokaa kuin Pregossa. Tämä on seurausta Philips airfryerin 800 wattia Pregon airfryeriä suuremmasta tehosta. Kun testaajat valmistivat 900 grammaa kanansiipiä, valmistuivat siivet 195 asteen lämmössä Philipsissä 20 minuutissa ja Pregossa 40 minuutissa. Aika puolittui, kun paistettiin vain 400 grammaa kanansiipiä.

Testaajat löysivät myös friteeraustuloksessa eroja. Philipsillä friteerattaessa tulos oli hieman rapeampi laitteessa olevan Twin TurboStar -ilmankiertojärjestelmän ansioista. Philipsin ilmankiertojärjestelmä tehostaa kypsymistä ja eron huomaa hyvin etenkin piirakkapohjien ja kakkujen paistamisessa, pinnan ja pohjan paistuessa samassa tahdissa. Muilta osin Pregon paistotulos havaittiin Philipsiin verrattuna saman veroiseksi.

Philipsin friteeraustulos on aavistuksen Pregoa rapeampi, koska siinä oleva Twin TurboStar - ilmankiertojärjestelmä tehostaa kypsymistä. Eron huomaa piirakkapohjien ja kakkujen paistamisessa, kun niiden pinta ja pohja paistuvat samassa tahdissa. Muilta osin Pregon paistotulos on Philipsin veroinen.  

Energiapihejä ruuanvalmistajia

Laitteiden sähkönkulutus on samaa luokkaa suhteessa paistettavaan määrään, vaikka paistoajoissa on eroja. 200 gramman pakastekalapuikkopakkaus valmistui Työtehoseuran testissä Philipsillä yhdeksässä minuutissa ja Pregolla 16 minuutissa.

650 gramman uunijuuresmäärän valmistamiseen laitteet käyttivät sähköä noin 0,3 kWh ja 200 gramman pakasteranskalaiserän kypsennykseen 200 asteessa kului sähköä noin 0,12 kWh.  

Näillä laitteilla saa valmistettua vähärasvaista ja terveellistä ruokaa todella monipuolisesti. Laitetta hankkiessa kannattaa liittyä jäseneksi aiheen ympärillä toimiviin Facebook-ryhmiin, jotta saa laitteesta kaiken hyödyn irti. Käytön oppii vain kokeilemalla, mutta pidempään laitetta käyttäneiden vinkit kannattaa ottaa hyötykäyttöön. Alkuun pääsee tietenkin laitteen mukanakin tulevilla ohjeilla, mutta rohkeasti kokeilemalla ja testaamalla pääsee parhaaseen lopputulokseen.

Helppokäyttöisiä laitteita

Työtehoseuran testaajat totesivat vielä, että airfryereiden valmisohjelmien käyttö on vaivatonta, koska lämpötila ja valmistusaika sisältyvät ohjelmaan. Philipsissä löytyy viisi esiasetettua ohjelmaa ja Pregossa käyttäjä valitsee ajan sekä lämpötilan aina manuaalisesti.

Molemmat laitteet todettiin myös helpoiksi puhdistaa ja irrotettavat osat kestävät myös konepesua.

Prego P-346

Prego on pieneen talouteen sopiva peruslaite, joka sopii pienten annosten valmistamiseen.

Philips HD 9650

Philipsin ruuanvalmistuskapasiteetti on isompi, jonka käyttömukavuutta lisäävät valmisohjelmat, digitaalinen näyttä sekä ajan- ja lämpötilansäädön helppo kohdistaminen.

Tarkempia testiryhmän kokemuksia laitteiden käytöstä voi katsella taulukosta, johon löytyy linkki Työtehoseuran nettisivuilta www.tts.fi.

Katso koko testi ja kaikki testiryhmän kokemukset tästä!

Teksti: Ari J. Vesa
Kuvat: valmistajat