Talo meni pipariksi

26.11.2018, klo 09:21

Piparkakkutalon rakentamisessa on omat niksinsä. Ideoinnissa saa käyttää myös reilusti mielikuvitusta.

Piparkakkutalo kuuluu jouluun; se näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä. Talon rakentaminen on hauskaa ja rentouttavaa – ainakin useimmiten.

– Ja sekään ei ole kamalan vakavaa, vaikka koko homma menisi pipariksi, Marika Löfgren naurahtaa.

Hän on piparinleivonnan Suomen mestari vuodelta 2012. Toimintaterapeutiksi opiskeleva lähihoitaja on yltänyt myöhemminkin suuren taikinavalmistajan järjestämässä kisassa mitalisijoille.

 

Taikina taipuu moneen

Aloittelijan on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle suhteellisen yksinkertaisista muodoista. Piparkakkutaloja ja ylipäätään pipareita valmistettaessa saa käyttää kuitenkin myös mielikuvitusta.

Marika on valmistanut muun muassa piparisen työkalupakin, koirankopin, linnunpöntön, vessanpöntön, joulusaunan ja iglun.

Mutta miten esimerkiksi iglun pyöreä muoto luodaan?

– Muovailin taikinan pienen pyöreän kulhon päälle, käytin välissä paljon jauhoja ja laitoin koko komeuden uuniin. Periaatteessa sama muoto onnistuisi varmasti myös siten, että uunista tullut taikinalevy muotoillaan kulhon päälle lämpimänä, ennen kuin se jäähtyy ja kovettuu.

– Piparitaikina taipuu todella moneen. Kannattaa ideoida rohkeasti!



Tarkasti ja tasaisesti

Kun Marika lähtee rakentamaan piparkakkutaloa, hän hahmottelee ensin rakennuksen ja sen kaavat paperille. Tämän jälkeen, ennen taikinaan koskemista, hän tekee talosta vielä testiversion pahvilla.

Aloittelijalle Marika suosittelee kaupan taikinaa, joita on helppo käsitellä. Hieman pidemmälle edenneet piparkakkumaakarit suosivat yleensä itse tehtyjä taikinoita, joita voi myös maustaa omien mieltymysten mukaan.

Talonrakentajan on syytä huomioida, että kun rakentamiseen käytetään varsin erikokoisia elementtejä, niin jotkut niistä voivat paistua valmiiksi hyvinkin nopeasti, toiset taas hitaammin.

– Kannattaa myös muistaa tehdä talolle riittävän iso alusta, jotta sen vierellekin saa liitettyä erilaisia figuureja.

Kun piparkakut ottaa uunista, on tärkeää, että ne jäähtyvät aivan tasaisella alustalla.

– Jos esimerkiksi leivinpaperi ulottuu pellin reunalle, niin se vetää helposti myös piparkakut pienelle mutkalle.







Taitava leipuri muotoilee piparitaikinasta melkein mitä vain.


Sulaa sokeria tai pitävää pikeeriä

Piparitalon osat voi liittää toisiinsa dippaamalla ne paistinpannulla sulatettuun sokeriin. Toinen vaihtoehto on käyttää kiinnitykseen itse tehtyä pikeeriä.

Pikeeriä valmistetaan vatkaamalla tehosekoittimella valkuaista, tomusokeria ja sitruunamehua; seokseen kannattaa lisätä myös tilkkanen vettä.

– Pikeeri on vitivalkoista, mutta halutessaan sen voi värjätä vaikkapa punajuurella punaiseksi tai kaakaojauheella ruskeaksi. Värjäys onnistuu myös karamelliväreillä.

– Joka tapauksessa piparkakkutalon osat on kätevintä koristella jo ennen kuin osat liitetään yhteen, Marika Löfgren vinkkaa.

 


 

Tiesitkö pipareista?

  • Piparkakun edeltäjänä pidetään hunajakakkua. Hunajakakkuja on löytynyt jopa Egyptin pyramideista.
  • Antiikin Kreikassa filosofi Pythagoraan kerrotaan uhranneen jumalille eläinten muotoisia leipiä, todennäköisesti hunajaleipiä, koska hän ei hyväksynyt elävien eläinten uhrausta.
  • Myös viikingit olivat persoja hunajakakuille, jotka säilyivät pilaantumattomina pitkillä merimatkoilla. Viikingit uhrasivat jumalille muun muassa sianmuotoisia leipiä – tällä saattaa olla yhteyksiä jopa joulun tuttuun possupipariin.
  • Nykyisen kaltaiset piparkakut syntyivät keskiajalla – taustalla oli ennen kaikkea maustekauppa. Karavaanien ja kauppalaivojen kyydissä Eurooppaan saatiin muun muassa pippuria, inkivääriä, kanelia ja mausteneilikkaa.
  • Pipareita paistettiin aluksi erityisesti luostareissa, missä niitä sai mutustella myös paaston aikaan. Pipareilla nähtiin olevan myös erilaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia.
  • Suomalaisessa pitoperinteessä piparit ovat toimineet myös ”ulosheittotarjoiluna”. Kun vieraille tarjottiin illan päätteeksi teetä, vehnästä ja pipareita, sillä vihjaistiin hienovaraisesti, että nyt olisi jo kotiinlähdön aika.

Lähde: Anna-Liisa Mattila, Piparikirja (Atena 2001)

Teksti: Matti Välimäki
Piparit ja kuvat: Marika Löfgren

 

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

piparit

kauniita ja hauskoja olivat

- ti 27. marraskuuta 2018 15.55.18

(Ei otsikkoa)

Mielettömän hienoja!

- to 29. marraskuuta 2018 22.42.00