Sähköverkkoinvestoinneissa korkea kotimaisuusaste

17.12.2018, klo 20:05

Hyödyt verkkoinvestoinneista jäävät Suomeen, verkkoinvestointien kotimaisuusasteen noustessa jopa 90 prosenttiin. Saneeraustöiden valmistuttua vuonna 2028 myrskyt ja lumikuormat eivät enää rusikoi suomalaisia sähköverkkoja. Rahaa hankkeeseen käytetään yhdeksän miljardia euroa.

Sähkönjakelun varmistaminen maakaapeloinnilla sekä verkostojen normaali kunnossapito vaativat suuria investointeja. Jakeluverkkoyhtiöille on asetettu vaatimuksia, jotka niiden on täytettävä. Myös digitalisaatio tuo uusia vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia, jotka hyödyntävät meistä jokaista.

Myrskyille ja lumikuormille herkkiä ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla, ilmajohtoja siirretään metsistä maanteiden varsille ja sähköverkkoihin asennetaan uutta käyttöä ja valvontaa tehostavaa tekniikka.

Suomalaisia sähköverkkoja saneerataan kaikkialla hiki hatussa säävarmoiksi. Urakan seurauksena suomalaiset saavat sähkönsä kaikenlaisissa olosuhteissa aikaisempaa varmemmin. Suomalaisiin sähköverkkoihin investoidaan noin yhdeksän miljardia euroa vuosien 2014–2028 välisenä aikana.

Urakat työllistävät ympäri maata

Urakat työllistävät eri puolilla maata suomalaisia maanrakennusurakoitsijoita, asentajia, laitevalmistajia ja tavarantoimittajia. Sähköverkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella saneeraustyön kotimaisuusaste on noin 70–90 prosenttia. Kun kotimaista työtä ja kotimaisia materiaaleja käytetään näinkin paljon, jäävät myös investointeihin käytettävät eurot hyödyntämään suomalaista kansataloutta. Lisäksi urakat tarjoavat työmahdollisuuksia monilla taantuvilla alueilla.

Jakeluverkkoinvestointien kokonaiskustannuksista materiaalit haukkaavat puolet, maanrakennustyöt kolmanneksen ja asennustyöt viidenneksen. Valmistuessaan uusitut sähköverkot tarjoavat uudenlaista työtä huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Lisäksi verkkoyhtiöiden hallintoon ja suunnitteluun tarvitaan uudenlaista osaamista.

Lakimuutos käynnisti investoinnit

Jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit kääntyivät jyrkkään nousuun vuoden 2013 jälkeen, jolloin sähkömarkkinalakiin tehtiin suuri päivitys. Lakimuutoksen avulla haluttiin parantaa suomalaisten sähköverkkojen toimitusvarmuutta ja vauhdittaa hankkeen toteutumista. Tavoitteeksi asetettiin kaikissa olosuhteissa luotettavasti toimivat sähköverkot.

Taustalla vaikuttivat vuoden 2012 Tapaninpäivän myrskyt, jotka rusikoivat suomalaisia sähköverkkoja eri puolilla Suomea. Monet kotitaloudet olivat pitkiä aikoja ilman sähköä. Tämän ei haluttu toistuvan enää koskaan. Päättäjät tarttuivatkin poikkeuksellisen ripeästi asiaan.

Mitä investoinneilla saadaan?

Sähkömarkkinalain muutos vietiin nopeasti läpi. Päivitetty laki oli voimassa jo syksyllä 2013. Uuden lain mukaiset investointisuunnitelmat kirjoitettiin vielä samana vuonna. Toimintaa valvova Energiavirasto edellyttää, että jokainen suomalainen verkkoyhtiö laatii sähköverkkoja koskevan kehittämissuunnitelman. Virasto myös syynää tehdyt suunnitelmat ja arvio niiden riittävyyttä.

Energiaviraston keräämien kehittämissuunnitelmien mukaan vuoteen 2028 asti ulottuva saneeraustyö jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Samalla myös urakkaan käytettävä yhdeksän miljardin euron investointipotti jakaantuu kolmeen hieman erisuuruiseen erään.
Vuosien 2014–2019 välisenä aikana investoinnit kohdistuvat tiivisti asutuille alueille: kaupunkeihin ja esikaupunkialueille. Näinä vuosina rahaa käytetään investointeihin vajaat 3,8 miljardia euroa.

Vuoden 2020 jälkeen investoinnit kääntyvät loivaan laskuun ja ne kohdistetaan pääosin maaseutuverkkojen saneerauksiin. Vuosina 2020–2023 näille alueille investoidaan hieman yli kolme miljardia euroa. Tämän jälkeen keskitytään sähköverkkojen "häntiin", eli kaikkein harvimmin asuttujen alueiden sähköverkkoihin. Vuosien 2024–2028 välisenä aikana investointirahan käyttö hiipuu jo 2,7 miljardiin.

Maakaapelointiaste nousee 70 prosenttiin

Vuosina 2014–2028 käytettävästä yhdeksän miljardin euron kokonaisinvestoinnista työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut toimitusvarmuusvaatimusten kiristämisen osuudeksi 3,5 miljardia euroa. Sähkömarkkinalain päivittämisestä aiheutuneen toimitusvarmuuden lisäämisen hinta on siis 3,5 miljardia. Loput ovat tavanomaisia sähköverkkoliiketoiminnan edellyttämiä korvausinvestointeja.

Saneeraustyön jälkeen Suomen sähköverkkojen maakaapelointiaste kasvaa reippaasti. Pienjänniteverkkojen kaapelointiaste nousee 70 prosenttiin ja keskijänniteverkkojen kaapelointiaste rikkoo 60 prosentin rajan. Vertailun vuoksi: vuonna 2010 keskijänniteverkoista hieman yli kymmenen prosenttia oli kaapeloitu ja pienjänniteverkoista vajaat 40 prosenttia.

Työn tarve kaksinkertaistuu

Jakeluverkkoyhtiöt kertovat käyttävänsä ensi vuonna saneeraushankkeiden toteuttamiseen yli kaksituhatta henkilötyövuotta. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010 — aikana ennen myrskytuhoja ja sähkömarkkinalain päivityksiä.

Erityisesti maanrakennuspalveluiden kysyntä kasvaa, kun ilmajohtoverkkoja muutetaan maakaapeleiksi. Maakaapeliverkkojen kasvu edellyttää myös uudenlaisen osaamisen hankkimista yhtiöihin — esimerkiksi kaapelivikojen paikannusta varten.
Uudenlaista osaamista tarvitaan

Jakeluverkkoyhtiöt kertovat tarvitsevansa myös osaamista tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Myös sähköverkkotoiminnasta kerättävän mittaustiedon hallinta ja hyödyntäminen tarvitsevat osaajansa.

Toimitusvarmuuden nostaminen ja sen ylläpitäminen lisäävät myös jäljelle jäävissä ilmajohtoverkoissa huollon ja kunnossapidon kustannuksia. Yhtiöt arvioivat raivauspalveluiden, viankorjausten ja kunnossapidon määrän kasvavan.

Energiamittarit vanhenevat 2020-luvulla

Sähköverkkoihin kohdistuvan saneeraustyön lisäksi myös etäluettavat energiamittarit vaativat huomiota. Energiamittarit eivät kuulu sähköverkkojen säävarmuutta lisääviin toimiin. Ne ovat kuitenkin osa sähköverkkojen roolin muuttumista entistä älykkäämmäksi järjestelmäksi, joka osaltaan palvelee sähköistyvän kansakunnan tarpeita.

Nykyisin käytössä olevat etäluettavat energiamittarit vanhenevat 2020-luvulla, kun niitä koskevat vaatimukset kiristyvät. Etäluettavien mittareiden laajamittainen uusimien ajoittuu näillä näkymin vuosille 2021–2029. Myös mittareilla on hintansa.

FAKTA

Suomalaiset sähköverkot muodostuvat valtakunnan kattavasta siirtoverkosta ja alueellisista jakeluverkoista. Siirtoverkoista vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja jakeluverkoista noin 80 alueellisesti toimivaa sähköverkkoyhtiötä.

Siirtoverkkojen pituus Suomessa on 23 000 kilometriä. Jakeluverkkoja on yhteensä 390 000 kilometriä.

Siirtoverkoissa jakelujännite on 110 kilovolttia, 220 kilovolttia tai 400 kilovolttia. Jakeluverkoissa jännite on yleensä 20 kilovolttia tai 400 volttia.