Sähkön siirto vaatii jatkuvaa työtä ja investointeja

24.02.2016, klo 10:15

Kun sähköverkko toimii niin kuin sen pitää, kuluttaja ei sitä huomaa. Vasta laskun saatuaan hän ehkä pohtii, mikä siirrossa maksaa. Verkko vaatii jatkuvaa työtä ja isoja investointeja, mutta laskusta vain osa turvaa jakeluverkon ylläpitoa. Verojen osuus on noin kolmannes.


Ensimmäinen vuosi uudessa verkkoyhtiössä oli haasteellinen monella tapaa. Oli vaikeita sääilmiöitä jotka vioittivat verkkoa, mutta viankorjausorganisaatio hoiti ne hyvin, Kuopion Sähköverkon toimitusjohtaja Kari Väänänen kiittää.


– Sähkön siirron hinta koostuu kanta- ja jakeluverkon maksusta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta. Verkkoyhtiönä meidän pitää laskuttaa kaikki nämä asiakkaalta ja tulouttaa verot valtiolle ja kantaverkkomaksu kantaverkkoyhtiölle. Vain osa jää meille, Kuopion Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Kari Väänänen toteaa.

Siirron hinta Kuopion Sähköverkon alueella on alle koko maan keskitason ja keskitasoa vastaavan kokoisten kaupunkien joukossa. Siirtohinnat löytyvät Energiaviraston sivuilta https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot.

Sähkölaskusta noin kolmannes muodostuu siirron kustannuksista, kolmannes itse sähköstä ja loppu veroista. Kuopion Sähköverkon hinnat ovat alle maan keskitason ja vastaaviin kaupunkeihin verrattuna keskimääräistä tasoa.



Siirtomaksulla kuluttaja saa käyttöönsä tarvitsemansa sähkön. Lisäksi sähköverkosta on älykkäiden etäluettavien mittareiden ansiosta muodostunut markkinapaikka, joka mahdollistaa uusia palveluita. Kun omasta sähkönkäytöstään saa tarkkaa ja tosiaikaista tietoa, sitä voi käyttää omaksi hyödykseen.

Myös sähkön mikrotuotanto esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmillä yleistyy kovaa vauhtia ja lisää kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa energialaskuunsa.

– Omilla valinnoilla voi vaikuttaa hinnoitteluun. Tämä on tällä alueella toistaiseksi hyvin pientä, mutta valmiudet ja palvelut siihen ovat jo olemassa, Kari Väänänen sanoo.

Kuopionkin sähköverkossa voi käydä kahdensuuntaista kauppaa. Kuluttaja voi itse olla myös sähkön tuottaja, joka hyötyy eniten omaan käyttöön tulevasta energiasta, mutta voi myydä ylijäämänsä sähköverkon kautta myyntiyhtiölle.  

Siirtohinnat viranomaisen valvonnassa

Kuopion Sähköverkko Oy omistaa verkon omalla jakelualueellaan. Sillä ei ole kilpailijoita vaan yhtiöllä on niin sanottu luonnollinen monopoli. Useampien verkkojen rakentaminen samalle alueelle ei kannattaisi kenellekään. Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen sitoo merkittävästi resursseja.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkonhaltijaa myymään kohtuullista korvausta vastaan sähkön siirto- ja jakelupalveluja niitä tarvitseville. Korvauksen kohtuullisuutta arvioi viranomaisena Energiavirasto. Saman lain mukaan verkon omistajille tulee sallia kohtuullinen tuotto, jotta kiinnostus verkon ylläpitoon säilyy.

– Valvomme hinnoittelun kohtuullisuutta sekä asiakkaiden että verkon omistajan kannalta. Euroopassa vastaavat viranomaiset edustavat vain kuluttajan näkökulmaa, Energiaviraston verkkoyksikön johtaja Veli-Pekka Saajo toteaa.

Verkkoyhtiöt päättävät itse hinnoista omalla alueellaan. Hintojen tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä, ja hintatietojen julkisia ja asiakkaiden saatavilla. Yksittäisten hintojen tasoon tai kohtuullisuuteen viranomainen ei ota kantaa.  

– Hinnoittelua tarkastellaan kokonaisuutena. Sen tulee vastata verkkotoiminnan kustannuksia, jotka ovat kiinteitä ja pitkäaikaisia eivätkä riipu siirretyn sähkön määrästä, Saajo muistuttaa.

Jos kuluttaja haluaa mökilleen sähköt, hänen on maksettava verkosta eli mahdollisuudestaan käyttää sähköä ympäri vuoden, vaikka käyttäisi sitä vain lomallaan.

Huomio laatuun, toimitusvarmuuteen ja tehokkuuteen

 Viranomainen on vuoden alusta vahvistanut kahdeksaksi vuodeksi valvontamenetelmät, joiden perusteella yhtiöt voivat suunnitella hinnoitteluaan. Uusissa menetelmissä on kannustimia laadun, tehokkuuden ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi.

– Toimitusvarmuuteen on tehtävä merkittäviä investointeja, jotta 80 % kuluttajista olisi säävarman verkon piirissä vuoteen 2029 mennessä. Tehokkuuskannustin taas vertaa toiminnan kustannustasoa siihen tasoon, mikä yhtiölle olisi tosiasiassa mahdollista, Veli-Pekka Saajo selventää.

Toimitusvarmuuskannustimet vaikuttavat varsinkin maaseudun verkkoyhtiöihin, joiden sähköverkosta valtaosa on vielä säille alttiita ilmajohtoja. Vaan tuntuvat ne kasvukeskuksessakin: Kari Väänänen arvioi toimitusvarmuuskannusteiden hintalapuksi Kuopion Sähköverkon alueella 600 000 euroa joka vuosi.

Valvontamenetelmien tulee olla tasapuolisia niin pienille kuin suurille verkkoyhtiöille niiden sijainnista ja toimialueen luonteesta riippumatta. Haasteet verkkoinvestointien rahoittamiseen ovat kuitenkin suurimmat siellä, missä maksajia on yhä vähemmän. Rahoitushaaste on kuitenkin poliittisten päättäjien, ei valvovan viranomaisen.

Etäluenta tuonut kustannussäästöjä

Neljän vuoden välein verkkoyhtiöille jaetaan valvontapäätöksiä, joiden perusteella tarkastellaan muun muassa hinnoittelua, kannustimia ja laatua. Hintakehityksestä raportoidaan vuosittain ja tiedot löytyvät Energiaviraston verkkosivuilta.

Sähköisen valvontajärjestelmän ansiosta Energiavirasto suoriutuu 14 asiantuntijalla yli sadan verkkoyhtiön ja 30 kaasuyhtiön valvonnasta. Saajon arvion mukaan suomalaiset verkkoyhtiöt ovat valveutuneita ja toimivat tehokkaasti. Hän ei ole nähnyt niiden myöskään investoivan yli-innokkaasti uuteen teknologiaan.

– Esimerkiksi etäluenta on varmasti tuonut kustannussäästöjä verkonhaltijoille. Me virastossa kannustamme toimijoita uusiin innovatiivisiin älyverkkoihin ja järjestelmiin. Ilman hyvää siirto- ja jakeluverkostoa ei näissä ilmasto-oloissa pärjättäisi, Veli-Pekka Saajo sanoo.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Hannu Miettinen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: