Retkikohteeksi muinaislinna

25.05.2020, klo 10:24

Suomalaiset muinaislinnat sekä vanhat asuin- ja hautapaikat kertovat jännittäviä tarinoita menneisyydestämme. Maallikot ovat löytäneet metsien kätköistä myös aiemmin tuntemattomia kohteita.



Liedon Vanhalinna hallitsee alavaa maastoa Aurajoen rannalla. Jyrkkärinteisen kallion huipulta on helppo nähdä, nouseeko jokea ylös vihulaisen veneitä tai pyöriikö metsänrajassa epäilyttävää väkeä.

Nykyään elämä varsinaissuomalaisessa maalaismiljöössä on hyvinkin rauhallista. Toisin oli vaikkapa noin tuhat vuotta sitten, jolloin ongelmia tuottivat ensin lännestä tulleet viikingit ja tämän jälkeen novgorodilaiset sekä muu idän väki. Eikä lähinaapureihinkaan, vaikkapa hämäläisiin, ollut aina luottamista.

Museoviraston tutkija, yli-intendentti Petri Halinen kertoo, että Liedon Vanhalinnan lisäksi Suomessa on myös 71 muuta esihistoriallista muinaislinnaa tai linnavuorta. On mahdollista, että kaikkia ei ole vielä edes löydetty.

– Tyypillistä on, että muinaislinna sijaitsee jyrkkäreunaisella kukkulalla, jota on helppo puolustaa. Matalarinteisemmälle puolelle tehtiin tällöin kivi- tai maavalleja, joiden varaan rakennettiin puisia varustuksia.

 

Apuna laserkeilausaineistoja

Tietoa muinaislinnoista ja monista muista arkeologisista kohteista, vaikkapa kivikautisista asuin- ja hautapaikoista, löytyy netistä Museoviraston ylläpitämästä kulttuuriympäristön palveluikkunasta. (www.kyppi.fi)

Sivustolta löytyy kohteista myös karttoja sekä lentokoneesta kuvattuja, metsäisenkin maaston pinnan muodot paljastavia lidar- eli laserkeilausaineistoja. Lidareita on kuvattu ympäri Suomea.

– Lidarien avulla maallikot ovat pystyneet löytämään jopa aivan uusia arkeologisia kohteita.

Innokkaimpien esihistorian harrastajien apuna ovat myös metallinpaljastimet.

– Mikäli maastosta löytää jotain mielenkiintoista, niin siitä pitää tietenkin ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseolle. Museoviraston verkkosivuilla on myös ohjeita esimerkiksi metallinetsimen käytöstä.

Esihistoriallisten kohteiden etsiminen on nykyään entistä suositumpaa. Trendistä kertoi myös taannoinen suosittu suomalainen televisiosarja Menneisyyden metsästäjät, missä miesjoukko seikkaili maastossa muinaiskohteita etsimässä.



Elämää savupirteissä

Suomen muinaislinnat olivat käytössä pääosin rautakaudella ja keskiajalla. Tyypillisesti läheisen kylän väki pakeni linnaan vihollisen lähestyessä eikä sitä ollut tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen.

Mutta minkälaista elämä sitten oli täällä noin tuhat vuotta sitten?

– Tuolloin alkoivat yleistyä varsinaiset hirsirakennukset. Tätä ennen esi-isämme asuivat niin sanotuissa pitkätaloissa eli rakennuksissa, joiden seinät oli tehty oksapunoksista ja silattu savella. 

– Talot olivat savupirttejä eli keskellä tai nurkassa oli avotakka tai -liesi, jonka savu meni ulos katonrajan pienestä reiästä.

 

Raskasta työtä, kovaa simaa

Esi-isämme viljelivät peltojaan, kävivät metsällä ja kalassa.

– Pelloilla kasvatettiin muun muassa ohraa, ruista ja muinaista vehnälajiketta, pölkkyvehnää. Ohrasta tehtiin olutta, mitä hörpittiin paljon. Suosiossa oli myös makea sima, joka sisälsi niin ikään prosentteja.

Yhteyksiä oli kauaskin. Rauhanomaista kauppaa käytiin esimerkiksi turkiksilla.

– Suomen alueelta päätyi sotasaaliina kaukomaille myös vaaleaihoisia orjia.

Elämää leimasi kova fyysinen työ. Odotettavissa oleva elinikä oli vain 30–40 vuotta, joten naimisiinmenon ja lasten teon kanssa ei kannattanut turhia vitkutella.

Kristinuskon tuloon oli vielä aikaa.

– Todennäköisesti ajatusmallina oli, että elämä jatkuu tuonpuoleisessa aika samalla tavalla kuin maan päälläkin. Tämän takia hautoihin laitettiin mukaan niin erilaisia arvoesineitä kuin tarvekalujakin.

Suomalaiset muinaislinnat ovat nykyään useassa tapauksessa vain maaston tavallisuudesta poikkeavia muotoja, pieniä merkkejä vanhoista varustuksista. Mielikuvitukselle jää paljon liikkumavaraa. Mutta se taitaa osaltaan vain lisätä muinaislinnojen kiehtovuutta.

 

Retkeilijälle kätevää tietoa muinaislinnoista löytyy paljon myös sivustolta www.retkipaikka.fi

 


 

Kuuluisia suomalaisia muinaislinnoja:

 

Sulkavan Linnavuori

Saimaan Enonveden Pisamalahdessa, vastapäätä Partalansaarta. Näkyvissä muun muassa yli sata metriä ja paikoin yli kolme metriä korkea muuri, jonka perustus on tehty jykevistä kivistä. Linnavuori on kuuluisa myös seinämiensä onkaloista, joita on sekä veden pinnan ylä- että alapuolella. Rakennettu todennäköisesti rautakaudella tai keskiajalla.

 

Kuhmoisten Linnavuori

Kuhmoisten eli Päijälän Linnavuori sijaitsee erämaa-alueella kahden järven välisellä kannaksella noin 7,5 kilometriä Kuhmoisten kirkosta pohjoiseen. Näkyvissä muun muassa vanha kivivalli. Rakennettu arviolta tuhat vuotta sitten.

 

Rapolan muinaislinna

Hämeessä, harjulla Vanajaveden äärellä sijaitseva Rapolan linnavuori on rakennettu todennäköisesti viikinkiajalla 800-1000-luvuilla; sen läheltä on löytynyt myös vanha viikinkimiekka. Linnassa on ollut noin kilometrin pituinen kehämäinen valli, josta on nykyään näkyvissä vain hirsivarustuksen tukikiveys ja hiekkapengerrys. Harjun lisäksi Rapolan kulttuurimaisemaan kuuluvat Rapolan ja Voipaalan kartanot sekä Sääksmäen kirkko.

 

Liedon vanhalinna

Liedon vanhalinnasta on löytynyt merkkejä asutuksesta jopa nuoremmalta pronssikaudelta, eli 2500 tai 3000 vuoden takaa. Linnavuorella ei ole enää juurikaan merkkejä rakennuksista, mutta kiipeäminen vuoren huipulle kannattaa jo upean näköalan takia. Vieressä kaksi vanhaa valtaväylää: Aurajoki ja Hämeen härkätie. Vuoren juurella sijaitsee myös Vanhalinnan kartano, jossa järjestetään näyttelyitä.

 

Lisää muinaiskohteita: www.kyppi.fi


Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: