Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen on kansanvalistaja kutsumustyössään

19.02.2019, klo 09:43

Kun nimi on Hanna Partanen ja tulee Kuopiosta, joutuu heti kärkeen kertomaan, että ei, hän ei ole sukua kalakukoistaan tunnetulle kuopiolaiselle leipurille. Tämä nuorempi Hanna tuli taannoin tutuksi suomalaisille televisio-ohjelmasta Olet mitä syöt, ja on sittemmin pysynyt esillä suosittuna luennoitsijana, kouluttajana, bloggarina ja tietokirjailijana.


– Suosin polkuja, jotka kiertävät rantoja. Kuljen mielelläni pitkin Niuvanniemen rantaa yliopistolta Puijonlaaksoon, usein vanhempiensa luona Kuopiossa käyvä Hanna Partanen kertoo.


Oman yritystoimintansa ohella Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut terveystieteen maisteri työskentelee koulutustaan vastaavassa työssä laillistettuna ravitsemusterapeuttina.

– En ole superlahjakas missään, tunnettu moniosaaja väittää.

Puheen lahjan hän kuitenkin tietää saaneensa. Yliopistoaikojen esiintymistaitokurssilla opettaja oli todennut, että kun on sellainen puhumisen taito kuin Hannalla on, ihmiset ottavat hänet tosissaan. Siitä seuraa myös suuri vastuu siitä, mitä sanoo.

– Puhunkin niin totta kuin voin, eli sitä mitä tämänhetkinen tiedenäyttö kertoo, Hanna Partanen sanoo.

Ammatinvalintansa taustoista hän kertoo, ettei lukiovuosinaan Kuopion lyseossa edes tiennyt, että tämmöinen ala on olemassakaan.

– Aioin lääkikseen, mutta inhosin fysiikkaa. Kun hyppytunnilla selailin opinto-oppaita, huomasin, että lääketieteellisessä tiedekunnassa on myös kliininen ravitsemustiede. Sinne päästäkseen ei tarvinnut lukea fysiikkaa, joten päätös oli tehty.

Häntä myös kiinnosti nimenomaan ennalta ehkäisevä terveydenhuolto – miksi odottaa, että ihminen sairastuu, kun niin paljon voi tehdä sitä ennen.

 

Järvenranta muistuttaa kotimaisemista

Opintojen jälkeen Hanna siirtyi Kuopiosta Ruotsin ja Viron kautta töihin Helsinkiin. Helsingin keskustasta hän kertoo vähitellen muuttaneensa parin kolmen vuoden välein kauemmaksi ruuhka-Suomesta. Nyt hänellä on takanaan taas tuore elämänmuutos Klaukkalan kodista vasta rakennettuun omakotitaloon Järvenpäässä.

– Kaipasin vettä, joka oli minulle tärkeää jo Kuopiossa. Eikä meri ole sama asia kuin järvi. Voisin istua laiturilla Tuusulanjärven rannassa ja tuntikausia vain tuijotella vettä, Särkiniemessä asunut Hanna selittää.

Tosin siihen energisellä yrittäjällä ja kahden koiran emännällä tuskin usein on tilaisuutta. Ravitsemusterapeutin vastaanotto on edelleen useammassa pisteessä pääkaupunkiseudulla, mutta usein työpäivä tarkoittaa myös pitkiä automatkoja viemään tutkittua ravitsemustietoa milloin minnekin päin Suomea.

–  Pahimpana vuonna auton mittariin kertyi 72 000 kilometriä. Mutta vaihtelu työssä virkistää. Yrittäjänä on kiva, että voi tehdä monenlaista. Vedän elämäntaparemonttiryhmiä, luennoin ja koulutan ravitsemusaiheista.

Kokenut kansanvalistaja kertoo olevansa nyt viidennessä haastattelussaan viikon sisällä.

 

Tutkittua tietoa hyvinvoinnin ja terveyden puolesta

–  Luennoin ympäri Suomea ja rakastan sitä. Siinä näkee, miten erityyppisiä ihmisiä ja ruokakulttuurin eroja on esimerkiksi idän ja lännen välillä. Pohjoisessa kasviksia ei perinteisesti käytetä niin paljon, kun taas etelässä eletään vähän kuplassa ja fiilistellään goji-marjojen kanssa, Hanna naurahtaa.

– Itä-Suomessa onneksi ruisleipä pelastaa paljon, sillä itäinen leipäkulttuuri tukee kuidunsaantia. Turun seudulla leipää käytetään paljon vähemmän.

Vaikka Hanna vitsaileekin kertoessaan matkasaarnaajan roolistaan, yleisen tietämyksen lisääminen on hänelle henkilökohtaisesti tärkeää. Hän kokee velvollisuudekseen tulkita tieteen kieltä ihmisille ymmärrettävämpään muotoon. Hän korostaa, ettei ravitsemusopeissa tieteen piirissä esiinny sellaisia mielipide-eroja kuin julkisuudesta voisi päätellä.

– Ne, jotka tuntevat ravitsemustiedettä, ovat keskenään samoilla linjoilla verrattuna niihin, jotka tekevät sillä bisnestä, eivätkä ehkä edes tunne tiedettä, hän sanoo napakasti.

– Iän myötä olen sopeutunut tähän, että virtauksia tulee ja menee. Vähähiilarisuus ja superfoodit ovat kaikki bisnestä. Yksityisvastaanotolla ihmiset kertovat kokeilleensa niistä jotakin ja silti palaavat perusteisiin. Sitten puhutaan elämänarvoista ja arjen tärkeistä rutiineista.



Hanna Partanen painottaa rutiinien merkitystä. Kun ne ovat kunnossa ja tukevat terveyttä, voi välillä iloisesti juhlia ja herkutella hyvillä mielin.

Arjen toistuvat valinnat ratkaisevat

Hanna Partanen painottaa rutiinien merkitystä. Kun ne ovat kunnossa ja tukevat terveyttä, voi välillä iloisesti juhlia ja herkutella hyvillä mielin.

– Arki ja juhla olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan, hän ehdottaa. – Jos viikonloppu on yhtä mättöä, paino ei pysy kurissa, vaikka miten söisi salaattia viikolla. Jos ottaakin tavaksi aloittaa viikonlopun uimahallikäynnillä, jää vähemmän aikaa herkutteluun.

Hanna ottaa esimerkiksi oman elämänmuutoksensa ja arjen pienet valinnat.

– Kun muutin Järvenpäähän, päätin arvioida parin kuukauden ajan, millaisia rutiineja alan itselleni kehittää. Missä kaupassa alan käydä, tai mikä on kauppapäivä. Perjantaina tulee esimerkiksi tehtyä enemmän palkinto-ostoksia verrattuna vaikka keskiviikkoon, hän toteaa.

Arjessa vaikuttaa sekin, miten pitkä matka on kauppaan, kun herkkuhimo iskee. Myös arkiliikunta on olennainen osa kokonaisuutta – miten kulkee työmatkansa tai millaiset lenkkimaastot ovat lähellä.

– Kun Järvenpäästä käy Helsingissä töissä, kuljetaan oman auton sijasta junalla, jolloin tulee sopivasti askeleita kotoa asemalle ja takaisin.

Hannan päivittäisen askeltavoitteen täyttymisestä huolehtivatkin viimeistään koirat, irlanninterrieri Viktor ja bretagnenbassetti Fiona.

–  Uudessa ympäristössä etsii ensin uusia reittejä koirien kanssa, kunnes toisia alkaa kiertää useammin.  Koirien lenkitys on aina pieni terveysteko. Jos tekeekin 20 minuutin sijasta 25 minuutin lenkin ja saa parisataa askelta enemmän, silläkin on toistuessaan vaikutusta, hän muistuttaa.


Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Mauri Ratilainen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: