Kirjailija Sirpa Kähkönen: Pieni on merkityksellistä

23.09.2019, klo 15:40

Kirjailija Sirpa Kähköselle Kuopio on kuin kaupungin mallikappale. Vaikka hänen lapsuutensa puutalo-Kuopiota ei enää ole, vanha kotikaupunki elää hänen kirjoissaan monivärisenä puolikuvitteellisena sisämaan kaupunkina merkittävän vesireitin varrella.

– Kuopiossa on ihmisen kokoinen mittakaava ja luonto lähellä. Sillä maisemalla on iso merkitys, Sirpa Kähkönen luonnehtii vanhaa kotikaupunkiaan.


– Ihmiseen jää syvälle kaupunki, jossa on viettänyt ratkaisevia kasvuvuosiaan. Kuopio on minulle se kaupunkien kaupunki, johon liittyy eniten tunnesiteitä, jo pitkään Helsingissä asunut kirjailija, kääntäjä ja kolumnisti sanoo.

Hänen rakastetusta Kuopioon sijoittuvasta historiallisesta romaanisarjastaan on juuri ilmestynyt kahdeksas osa, Muistoruoho. 1930-luvulta 1970-luvulle ehtinyttä suurta kertomusta voi tarkastella paitsi koukuttavana kaunokirjallisuutena, myös mikrohistoriallisena kuvauksena niin sanottujen pienten ihmisten elämästä 1900-luvun Suomen historian eri vaiheissa.

– Tutkimuksen haasteena on löytää tietoa tavallisten ihmisten arjesta, kun ei siitä juuri jälkiä jää, satoja tunteja Kansallisarkistossa romaanejaan ja tietokirjojaan varten uurastanut Kähkönen toteaa.

– Ihmisten sielunelämää ei voi todistaa lähteistä, mutta siitä voi kertoa taiteen keinoin. Kaunokirjallisuudessa merkityksellistä on juuri yksilön näkökulma ja kokemus.

Kaunokirjailijalle kertyy erilaista tietoa esimerkiksi lukemattomista tapahtumista, joissa hän on käynyt puhumassa ihmisille ja kuullut heidän kokemuksistaan.

– Pieni on merkityksellistä, hän muistuttaa.

Koulu- ja kulttuurikaupungin vahvat eväät

Sirpa Kähkönen ammentaa aiheita omasta lapsuudestaan ja sukunsa kokemuksista. Hän kertoo isoisänsä olleen etevä kirjoittaja ja suullinen kertoja, joka opetti pienen Sirpan lukemaan ja piti koulunkäyntiä tärkeänä. Myös suvun naiset korostivat, että pitää lukea paljon ja hankkia ammatti.

Kähkönen tietää saaneensa vanhasta koulu- ja kirjallisuuskaupunki Kuopiosta vahvat eväät omalle uralleen. Hän kiittää ”yleishyvää kouluopetusta” ja etenkin kielten opettajiaan. Äidinkieltä opetti Klassikassa kirjallisuuden ystävänä tunnettu Helka Nurmi, joka luetutti oppilailla myös uusinta kirjallisuutta.

– Tasa-arvo- ja sivistysihanteethan ovat jo Minna Canthin perua. Canth oli aikansa suuri yhteiskunnallinen keskustelija, joka oli aivan yhtä perillä asioista kuin joku toinen vaikka Pariisissa, Kähkönen sanoo.

– Nykyisin sijainnilla on vielä vähemmän merkitystä helpomman matkustamisen ja nopeamman tiedonvälityksen ansiosta.

Sirpa Kähkönen kiittää eväistään myös 1960–70-lukujen maakuntakaupungin kunnallisia taidelaitoksia ja Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumaa.

– Miten rajattua taide-elämä on ollut ennen kunnallisten taidelaitosten tuloa! Kun koulun kanssa päästiin konserttiin ja teatteriin, sillä oli valtava merkitys. Olen myös katsonut Kuopio Tanssii ja Soi -ilmaisesityksiä torilla jo pienenä.

Sirpa Kähkönen on tallentanut vanhan Kuopion näköistä kaupunkia kirjoihinsa. Hän näkee ihmisten lyhyen elämän kiinnittyvän juuri paikkoihin. Maamerkkien katoaminen vie tärkeää merkityksellisyyttä mennessään.

Lasten kohtalot koskettavat eniten

Sirpa Kähkönen lähti Helsinkiin opiskelemaan 1983 ja jäi sille tielleen. Kuopio on hänelle edelleen tuttu paikka, vaikka moni asia on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Puutalokaupunkia ei saa takaisin, mutta paljon hyvää yhä löytyy, kuten kuopiolaisia yhdistävä kauppatori ja pyrkimykset pitää kaupunkikeskusta elävänä.

– 1960–70-lukujen murroksessa piti nopeasti rakentaa asuntoja, kun pientila-asutus purkautui ja ihmisiä tuli paljon maalta kaupunkiin. Samalla hävitettiin myös sellaista, joka olisi ollut säilyttämisen arvoista, hän huomauttaa.

Itäisen Suomen muuttoliike keskittyy Kuopioon tälläkin hetkellä, ja muuttajat voivat hyvin kokea jotain samaa kuin Sirpan isovanhempien aikaan. Paljon myös sotavuosien ja poikkeusolojen ihmiskohtaloita kuvanneena kirjailijaa vaivaavat varsinkin yksinäisyyttä ja turvattomuutta kohdanneiden lasten kokemukset.

Hänestä maailma ei historian näkökulmasta välttämättä kehity parempaan suuntaan.

– Totalitarismi ei häviä meidän historiasta. On järjestelmiä, jotka jauhavat ihmisiä rattaisiinsa. Arvostan, että Suomessa on koulutusta ja kykyä punnita tietoja ja sitä kautta vieläkin mahdollisuudet tehdä elämästään ihan hyvää, hän pohtii.

Toisin on monin paikoin maailmalla.

– Tuntuu sietämättömältä, että lapset joutuvat olemaan niin pahoissa oloissa kuin nyt Syyrian pakolaisleireillä. En osaa sanoa, miten asia pitäisi ratkaista, mutta lapset ovat syyttömiä tilanteeseensa, hän muistuttaa.

Yhteiskunnallisena keskustelijana Sirpa Kähkösellä on terveisiä kotimaan poliitikoille erityisesti syrjäseutujen toiseen asteen koulutuksen turvaamiseksi.

– Sekä kouluverkko että kulkuyhteydet tulisi saada sellaisiksi, että alaikäiset voivat käydä kotoa käsin koulunsa loppuun ja rakentaa tulevaisuutta itselleen. Nuori tarvitsee päivittäin luotettavan aikuisen, jonka puoleen voi kääntyä, hän painottaa.

Sirpa Kähkönen on tallentanut vanhan Kuopion näköistä kaupunkia kirjoihinsa. Hän näkee ihmisten lyhyen elämän kiinnittyvän juuri paikkoihin. Maamerkkien katoaminen vie tärkeää merkityksellisyyttä mennessään.

 ● Sirpa Kähkönen, kirjailija, kääntäjä ja kolumnisti
 ● syntynyt Kuopiossa 1964, asunut Helsingissä vuodesta 1984, perheessä aikuinen tytär
 ● ylioppilas Kuopion klassillisesta lukiosta 1983
 ● opintoja Tampereen ja Helsingin yliopistoissa, kunniatohtori Åbo Akademissa 2018
 ● julkaissut yksitoista romaania, joista kolme Finlandia-palkintoehdokkaana, kolme tietoteosta, joista yksi Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja kolme näytelmää
 ● useita palkintoja, mm. Lasten ja nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1992, Savonia-palkinto 1999, Pro Finlandia -mitali 2015 ja Suomi-palkinto 2016
 ● toiminut kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana
 ● Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja keväästä 2018


Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Jouni Soikkeli

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Lohkaremäki Kuopiossa?

Sirpa missä on Lohkaremäen kaupunginosa Kuopiossa? Tarkoitatko Särkiniemeä?

Entä miksi uikkailet? Eikös sitä uinattu? ” Elä jäi uinoomaan, Laamasen?

- ti 24. syyskuuta 2019 12.00.56