Kiinteistöjen hukkalämmöstä kaukolämpöä – Kaksisuuntainen lämpökauppa mahdollista Kuopiossakin

21.09.2020, klo 15:03

Turhan energiankäytön välttäminen on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Kaikki keinot saada lämpöä hyötykäyttöön tuottamatta päästöjä ilmakehään ovat tässä mielessä tärkeitä, muistuttaa Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja Reima Lassila.

Kuopion Energia testaa auringon lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotantoon. Iloharjun uusi aurinkolämpövoimala antaa lämpöenergian ohella kokemusta laitteiden toiminnasta ja kustannushyödyistä.

– Lämmitykseen liittyy vielä paljon tarpeetonta kulutusta, hukkaa, jota voidaan leikata tekniikan avulla. Lämmön talteenoton tekniikka eli erilaiset lämpöpumput ovat onneksi kehittyneet nopeasti ja niiden hintakin on tulossa kannattavalle tasolle, Reima Lassila sanoo.

Hukkalämmöksi sanotaan rakennusten ja teollisuuslaitosten ylijäämälämpöä, jota syystä tai toisesta ei käytetä hyödyksi. Hukkalämpönä menetetään rakennusten ulkoilmaan, viemäriin ja maaperään rahanarvoista energiaa. Hukan vähentämiseksi on jo pitkään kehitetty keinoja lämmön talteenottoon ja siirtämiseen hyötykäyttöön kaukolämmön käyttäjille.

 

Hukkalämmöstä hyötylämpöön

Yhden hukkalämpö on oikein käsiteltynä toisen hyötylämpö. Hukkalämpöjen kierrätys kiinnostaa entistä useampaa yritystä ja kuluttajaa paitsi talouden myös ympäristön näkökulmasta. 

– Ylijäämälämmön kierrätys pienentää kokonaispäästöjä ilmakehään. Se säästää muita lämmönlähteitä samalla kun käyttöön saadaan edullista uusiutuvaa energiaa. Soveltuvissa kohteissa hukkalämmön käyttö kaukolämmöksi on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Se hyödyttää niin kuluttajaa kuin lämmön tuottajaa ja kaukolämpöyhtiötä, Lassila korostaa.

Suomalaiset kaukolämpöyhtiöt ovat jo pitkään hyödyntäneet teollisuuden ja kiinteistöjen hukkalämpöä. Kuopiossa tätä ei ole vielä tehty, koska alueella ei ole juurikaan ollut sellaista teollisuutta, jolta tyypillisesti olisi riittänyt oman tuotannon lämpöenergiaa edelleen myytäväksi. 

– Isompia kiinteistöjä kaupungissa kuitenkin riittää, ja tekninen valmius hukkalämmön hyödyntämiseen on olemassa. Meillä on myös kiinnostusta avata kaukolämpöverkkoa asiakkaiden ylijäämälämmön hyödyntämiseen, kaukolämpöjohtaja Reima Lassila sanoo.

Lassilan mukaan juuri kattava kaukolämpöverkko mahdollistaa erilaisten lämmöntuottajien hukkalämpöjen järkevän hyödyntämisen. Kaukojäähdytyksen yleistyminen vielä lisää mahdollisuuksia hukkalämmön hyödyntämiseen kaukolämmön kuluttajille.

 

Kiinteistöjen jäähdytyksestä uusiutuvaa energiaa käyttöveden lämmitykseen

Vahvasti uudistuvalla Savilahden alueella toimii jo uusi kaukojäähdytyslaitos, ja alueen kaukojäähdytysverkkoa rakennetaan parhaillaan. Laitoksen lämpöpumpulla asiakaskiinteistöjen jäähdytyksessä syntyvää hukkalämpöä jalostetaan kaukolämmöksi asiakkaiden lämpimän käyttöveden tuotantoon.

– Pääosa jäähdytyksen tuotannosta tehdään kuitenkin Savilahdessa Kallaveden syvänteiden kylmällä vedellä ja lämpöpumppua tarvitaan ainoastaan kuumimmilla kesäkeleillä, Reima Lassila tarkentaa. 

Muualla kuin Savilahdessa sijaitsevien isompien rakennusten jäähdytysratkaisuksi hän suosittelee kiinteistökohtaista lämpöpumppua. Pumpulla muutoin jäähdytyksen kautta harakoille karkaava lämpö saadaan talteen ja kierrätettyä kaukolämpöverkkoon.

 

Turhan monessa kiinteistössä lämpöä menee harakoille

Kuopion Energian kaukolämmön asiantuntija Teemu Tirkkonen muistuttaa, että ensisijaisesti kaikki hukkalämpö kannattaa hyödyntää kiinteistön omaan käyttöön. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmöksi edellyttää kokoluokkaa, jossa tarvittavat investoinnit ovat taloudellisesti järkeviä.

– Isommissa kiinteistöissä, kuten kauppakeskuksissa ja palvelukiinteistöissä, tämä kannattaa jo selvittää. Myös kerrostaloissa olisi varsinkin kesäaikaan potentiaalia erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Sopivan tekniikan hintakin on tulossa kannattavalle tasolle, Tirkkonen pohtii.  

Kuopiossa on arviolta satoja vanhoja kerrostaloja, joiden lämmin poistoilma menee harakoille. Pientaloissa hukkalämmön hyödyntämisen kustannukset taas ovat vielä liian korkeat kaukolämpökäyttöön. 

– Pientalojen muutamien kymmenien tuntien vuotuinen jäähdytystarve kannattanee hoitaa tehostetulla tuuletuksella tai ilmalämpöpumpuilla, Teemu Tirkkonen arvioi.



Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Jape Tiitinen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: