Kaukolämpö tähtää pitkälle tulevaisuuteen – Terve kilpailu on alan ja asiakkaan etu

21.09.2018, klo 08:39

Median perusteella moni näyttää siirtyvän kaukolämmöstä lämpöpumppuihin, mutta tilastojen mukaan kaukolämpö on suositumpaa kuin koskaan, jos sitä mitataan uudisrakentamisen rakennustilavuudella. Tuorein lukema on 65 prosenttia, eikä yli 60 lukemaa ole aiemmin nähty.


– Kilpailu lämmitysmuotojen kesken on tervettä. Se pakottaa pitämään hyvää huolta asiakkaasta ja kehittämään palveluita, Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen sanoo.


Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen selittää tilastollista tosiseikkaa osin rakentamisen keskittymisellä kaupunkeihin, joissa kaukolämpöä on tarjolla. Kuopiossa yhdeksän kymmenestä kiinteistöstä lämpiää kaukolämmöllä, ja se on rakentajien yleisin valinta hankkeen koosta riippumatta. Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen kertoo, että tänä vuonna kaupungin alueella tehdään 70 uutta liittymää pientaloista kouluihin ja teollisuuskiinteistöihin.

– Kilpailu lämmitysmuotojen kesken on tervettä. Hyvä, että on vaihtoehtoja ja niitä voi valita rakennuksen elinkaaren aikanakin. Se pakottaa pitämään hyvää huolta asiakkaasta ja kehittämään palveluita, Mirja Tiitinen sanoo.

Myös Kuopion Energia haluaa pitää vaihtoehtoja esillä ja antaa asiakkaille sitä, mitä nämä parhaaksi katsovat. Monet kaupungit näkevät kaukolämmön yhtenä vetovoimatekijänä, joka sopii fiksun kaupungin rakenteisiin myös ilmasto- ja ympäristövaikutusten puolesta. Kuopiossa sen arvo on tunnustettu ja halua on myös palvelujen parantamiseen.

 

Rakentajalle helppo valinta

Missä kaukolämpöä on tarjolla, se on rakentajalle helppo valinta. Teemu Tirkkonen pitää asiakasnäkökulmasta tärkeimpinä syinä ratkaisuun helppokäyttöisyyttä ja pientä alkuinvestointia. Mirja Tiitisen mukaan valintaperusteina painavat ratkaisun yksinkertaisuus ja mitoituksen ja suunnittelun helppous.

– Sen saa jokseenkin valmiina pakettina, ja tiedetään miten se toimii koko elinkaaren aikana, hän sanoo.

Energiateollisuuden konsulttiyhtiö Pöyryltä tilaamassa Älykäs kaupunkienergia -hankkeessa on vastikään selvitetty, miten energiajärjestelmä voidaan toteuttaa sekä kustannustehokkaasti että ilmastovaikutuksiltaan hallitusti osallistamalla asiakkaita ja säilyttämällä samalla hyvä toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta.

– Sään mukaan vaihtelevat aurinko- ja tuulivoima vaativat energiajärjestelmältä aiempaa enemmän joustavuutta. Sitä voi saada eri energiajärjestelmien vuorovaikutuksella, joka antaa eri osapuolille mahdollisuuksia osallistua markkinaehtoisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen välttämättömään tasapainoon, Mirja Tiitinen selvittää.

 

Yhä älykkäämpää kaupunkienergiaa

Energiajärjestelmien vuorovaikutus kääntää katseet sähkön ja lämmön yhteistuotantoon etenkin silloin, kun sähköä ja lämpöä tarvitaan paljon yhtaikaa. Kun sähkön hinta on alhaalla, lämpöä on mahdollista tuottaa lämpökeskuksissa tai isoilla lämpöpumpuilla. Jos sopivissa oloissa sähköä syntyisi hyvin edullisesti, sähköä on mahdollista muuntaa lämmöksi myös sähkökattiloilla. Näin saadaan joustoa sekä tuotantoon että järjestelmätasolle.

– Älykäs kaupunkienergia -raportin laskelmissa 2020-luvulla ei tosin vielä ole tilannetta, jossa tuulivoimasähköä syntyisi niin paljon, että siitä kannattaisi tehdä sähkölämpöä, Tiitinen toteaa.

Teemu Tirkkonen uskoo eri lämmitysmuotoja yhdistelevien järjestelmien kehittyvän ja yleistyvän Kuopiossakin. Edelläkävijöinä ovat isot, kehityshaluiset ja usein kansallisesti toimivat organisaatiot teollisuuden ja julkisen rakentamisen aloilla.

 

Uusi teknologia tuo automaatiota ja yksilöllisiä säätömahdollisuuksia

Kaukolämpöala ei ole erityisesti rummuttanut kehityshankkeitaan, mutta tekniikka on sekä lämmön tuotannossa että jakelussa kehittynyt rivakasti kaiken aikaa. Jatkossa digitalisaatio, pilvipalvelut, tekoäly ja koneoppiminen mahdollistavat uusia palveluja, joilla automaatio ja yksilölliset säätömahdollisuudet ulottuvat yksittäisen kuluttajan huoneisiin asti. Alan tulevaisuutta on myös kaukojäähdytyksen yleistyminen.

– Opitaan seuraamaan sääennusteita ja tuntemaan kunkin rakennuksen omaa lämpödynamiikkaa, mikä edellyttää huomattavaa laskentatehoa. Meillä on jo yrityksiä, jotka näitä ratkaisuja kehittävät, Mirja Tiitinen sanoo.

Tähän asti kaukolämmön kulutus on kasvanut, mutta sen uskotaan kääntyvän ennen pitkää laskuun, kun rakennuskanta hiljalleen uusiutuu entistä energiatehokkaammaksi ja osa taloista alkaa tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Teemu Tirkkosen mielestä tällainen kehitys on koko alalle hyvä uutinen.

– Vaikka asiakasmäärät kasvavat, lämmitystehoa ei tarvita yhtä paljon ja pystymme palvelemaan olemassa olevalla kapasiteetilla entistä enemmän asiakkaita, hän sanoo.

 

Kaukolämpöverkosto lämpövarastoksi ja muita kiinnostavia kokeiluja

Mirja Tiitinen huomauttaa, että rakennusten oma energiantuotanto luo myös tarvetta tuotannon tasaamiselle eri vuodenaikoina.

– Silloin juuri kaukolämpöverkosta tulee alusta, joka mahdollistaa ylijäämälämpöjen hyödyntämisen ja lyhytaikaisen varastoinnin, hän näkee.

Verkosto mahdollistaa tuntitason joustot, mutta kaukolämpöakkuina palvelevat isot vesivarastot joustaisivat vuorokaudenkin aikajänteellä. Mirja Tiitinen kertoo kokeilusta, jossa vanhoja öljyluolia Helsingissä on tarkoitus saada varastoimaan auringon lämmittämää vettä.

– Haasteena suurissa tiloissa on lämpöhäviöiden rasittama heikko hyötysuhde, minkä takia mietitään myös tulevaisuudessa paremman hyötysuhteen termokemiallisia varastoja pienempiin tiloihin, asiantuntija raottaa alan tulevaisuutta.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Ari J. Vesa

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: