Joulurauhaa vai joulukiirettä

09.12.2019, klo 07:07

On niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään. Joulukin on tulossa. Miksi kiireen tunne valtaa mielen? Enkö osaa organisoitua, priorisoida töitä, olenko täydellisyyden tavoittelija tai liian kunnianhimoinen? Ajattelenko aina vain muita, olenko uhrautuja, liian kiltti? En osaa sanoa ei.

Työpaikkahaastatteluissa kestokysymyksenä on, miten siedät painetta, miten käyttäydyt stressaavissa tilanteissa? Oikea vastaus kuuluu: osaan organisoida työni hyvin, priorisointi on vahvuuteni, olen hyvä tiimityöntekijä. Stressi ja kiire syntyvät siitä, että tiukasti aikataulutetun kalenterin päälle kaatuu tulipaljojen sammuttamisia ja uusia asioita. Vedä viiva kalenteriin, kun haluat aikaa ajattelemiseen, organisoitumiseen, blogin kirjoittamiseen ja rauhalliseen joulunodotukseen.


Me tunnolliset kiirehtijät olemme voittajakansaa. Olemme kunnostautuneet monella saralla. Helsingin Sanomat uutisoi 24.1.2019, että Suomi sijoittui ensimmäiseksi The Good Country Index -mittauksessa, joka arvioi maiden tekemää hyvää muille maille. Parhaiten Suomi suoriutui esimerkiksi seuraavilla mittareilla: vapaa lehdistö, ympäristösopimusten noudattaminen, vapaakauppa, kyberturvallisuus, patenttien määrä ja tiedejulkaisujen vienti. Lehti uutisoi myös, että Tilastokeskus keräsi vuoden 2018 joulukuussa listan vertailuista, joissa Suomi on kärjessä. Suomi on valittu maailman parhaaksi muun muassa vakauden, turvallisuuden, onnellisuuden ja puhtauden perusteella. Mutta miten voi olla mahdollista, että näin hyvässä maassa syntyvyys laskee vuosi vuodelta?


Suomi haluaa olla mallioppilas myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi on tällä hetkellä Euroopan Unionin puheenjohtajamaa. Puheenjohtajakautemme päätavoite on EU:n ilmastoneutraalisuuden (aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus ilmastomuutokseen on nolla tietyllä ajanjaksolla) saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä. Useat asiantuntijatahot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että nykyvauhti päästöjen vähentämisessä on aivan liian hidas. Ilmaston lämpeneminen on vielä pysäytettävissä 1,5 asteeseen, mutta tämä edellyttää entistä rajumpia päästövähennyksiä. Haaste on kova ja tavoitteen saavuttamiseksi on saatava mukaan kaikki maat ja muutkin sektorit kuin maankäyttösektori. Etenkin liikenne on tärkeässä roolissa. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n laskelmien mukaan noin 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten raaka-aineiden käytöstä ja noin 10 prosenttia maankäyttösektorilta eli metsistä ja maataloudesta.


Päästöjen vähennysten lisäksi on ylläpidettävä riittäviä hiilinieluja. Suomen metsien hoito on maailman parasta ja hiilinielustamme huolehditaan hyvin, mutta seuraavatko maapallon seitsemän miljardia ihmistä viiden miljoonan asukkaan kansakuntamme mallia?


Ei ole varmaan liikaa vaadittu, jos rauhoittuisimme ainakin kerran vuodessa. Joulu on syntymän juhlaa. Franz Gruberin säveltämä ja Jospeh Mohrin sanoittama kaunis joululaulu Jouluyö, juhlayö sai ensi-iltansa 24. joulukuuta 1818. Jo silloin nähtiin lepohetket tarpeellisena.


Laulun sanoin toivotan kaikille rauhaisaa joulua.

Jouluyö, juhlayö.
Päättynyt kaikk' on työ,
kaks' vain valveill' on puolisoa,
lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,
seimikätkyessään.

Eliisa Säntti
Talousjohtaja
Kuopion Energia Oy

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: