Investointipankkiirin sydän sykkii savolaisittain

26.05.2017, klo 11:39

Ari Lahti istuu yrityksensä Icecapitalin avarassa neuvotteluhuoneessa Helsingin ydinkeskustassa. Vuodesta 1990 pääomamarkkinoilla työskennellyt rahoitusammattilainen on tehnyt lähes koko uransa samassa korttelissa.


Ari Lahti sai kuningasideansa istuessaan sähkömarkkinoiden vapautumista käsitelleen seminaarin illallisella Tukholmassa 1990-luvun puolivälissä. Brittiläisen sähköyhtiön kehitysjohtaja arveli tuolloin tavarataloketjusta tulevan kolmessa vuodessa kotimaansa tärkein sähkön myyntikanava.

 

Hän viihtyy mainiosti nykytaiteen sävyttämässä toimistossaan arvostamansa Alvar Aallon 1960-luvun alussa piirtämässä suojelutalossa. – On korkeat huoneet ja paljon valoa. Kiva on tehdä töitä täällä, hän tunnustaa auliisti.

Ovi arvokkaaseen toimistoon Akateemisen kirjakaupan yläpuolella aukeni tilan vapauduttua 2002 kirjapitoskandaaliin kaatuneen yhdysvaltalaisen energiajätti Enronin jäljiltä. Pari vuotta aiemmin Ari Lahti oli päättänyt yhtiökumppaninsa kanssa perustaa energia-alaan keskittyvän investointipankin.

– Kun katsoin tästä ikkunasta ulos, ajattelin että jos tässä yrittämisessä on jotain tavoiteltavaa, niin tähän haluan oman toimistoni perustaa, Lahti muistelee.

Tätä nykyä rahoituskonserni Icecapital pyörittää mm. noin miljardin euron arvoista vuokra-asuntoportfoliota kiinteistörahastoissaan. Yritys on vuosien varrella kätilöinyt niin Savossa kuin laajemmin Suomessa ja naapurimaissa isoja kansainvälisiä yritysjärjestelyjä. Ison osan liiketoiminnan kasvusta selittää Lahden oman arvion mukaan oikea-aikainen kiinnostuminen 1990-luvun jälkipuolella vapautuneista sähkömarkkinoista.


Tärkeä oivallus illallispöydästä

Ari Lahti osallistui tuolloin alan seminaariin Tukholmassa ja oli nukahtaa kuunnellessaan insinöörien sähkötekniikkaan keskittyneitä puheenvuoroja, kunnes osui illallispöydässä juttusille englantilaisen sähköyhtiön kehitysjohtajan kanssa.

– Tämä sanoi uskovansa, että kolmen vuoden kuluttua hänen kotimaassaan paras sähkön myyntikanava on tavarataloketju Marks&Spencer. Silloin lamppu syttyi ja rupesin miettimään, voiko olla noin, Lahti muistelee.

Siihen aikaan IVO ja Vattenfall hankkivat omistukseensa maakunnallisia sähköyhtiöitä. Lahti päätti yhtiökumppaninsa kanssa perustaa riippumattoman itsenäisen investointipankin, joka keskittyy energiamarkkinan toimialajärjestelyihin.

– Ajattelin, että jos opiskellaan hyvin tämä toimiala ja sen sääntely, meillä on hieno liiketoimintamahdollisuus, Lahti sanoo nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, kun infra-aloista on maailmalla kiinnostunut moni muukin.

Icecapital sai lähes ensitöikseen saksalaisen EONin toimeksiannosta ostaa Espoon Sähkön pois pörssistä. Kokemusta kertyi vuosien mittaan monista muistakin yrityskaupoista kotimaassa ja naapurimaissa. Kotiläksynsä kunnolla tehnyt yritys oli luonut suhteita ja ansainnut luottamusta isoilta asiakkailta, joten se oli sittemmin ostavan osapuolen apuna miljardiluokan kaupoissa Vattenfallin myydessä sähköverkkoliiketoimintansa 2011 ja myös Fortumin ollessa samalla asialla kaksi vuotta myöhemmin.

– Tukholman illallispöydästä lähteneellä visiolla olen tehnyt tätä juttua. Kun on parikymmentä vuotta tehnyt näitä töitä, tunnen alalta strategioita ja ajatuksia. Ymmärrän mitä tehdään ja miksi. Kansantaloustieteilijänä halusin oppia sellaisen alan, joka on tarpeeksi iso, ja tämä energia-ala on maailmanlaajuisesti valtavan suuri, Lahti toteaa tyytyväisenä.


Vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin

Ari Lahti on parissa vuosikymmenessä ehtinyt olla monessa muussakin mukana, Jalkapalloliigasta Veikkaukseen ja Arvopaperipörssin hallitukseen sekä Guggenheimin kaltaisiin kulttuurihankkeisiin. Hän ei pane pahakseen, jos hänen nimensä liittää Savon mafiaan. – Sehän on savolaista huumoria, hän sanoo kuin varmuuden vuoksi.

Icecapitalin hallinnoimat rahastot ovat mahdollistaneet huomattavan määrän asuntorakentamista kasvavissa kaupunkikeskuksissa eri puolilla maata, pääosin pääkaupunkiseudulla mutta myös Kuopion Saaristokaupungissa. Vuokra-asuntorahastot ovat rakennuttaneet asuinkerrostaloja, jotka niiden valmistuttua on myyty uusille omistajille.

Lahti on halunnut monin tavoin edistää Kuopion seudun elinkeinoelämää, sillä hän on halunnut maksaa takaisin tukea, jota kokee sieltä saaneensa niin omilta vanhemmiltaan kuin opettajiltaan. Lapsuus Sorsakoskella sekä kouluvuodet Leppävirralla ja Kuopiossa veivät lahjakkaan kaverin jo 17-vuotiaana stipendin turvin maineikkaaseen englantilaiseen Atlantic Collegeen. Sieltä palattuaan hän kävi armeijan ja valitsi kansantaloustieteen ja oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa vaihtoehtona olleen amerikkalaisen yliopiston sijaan.

Valtiotieteen lisensiaatiksi Lahti valmistui työskennellessään Suomen Pankissa ennen kuin päätyi rahoitusmaailmaan ja ryhtyi pankkiiriksi ja viimein investointipankin perustajaosakkaaksi 1999. Liiketoimien tukena on ollut paitsi tietoa, taitoa ja ahkeruutta, myös tunteen paloa ja hyviä suhdeverkostoja. Kiertäessään Pohjois-Savon kuntia Vattenfallin havitellessa Savon Voimaa hän ikään kuin löysi kotiseudun uudestaan. Hän sanoo kokeneensa yhteenkuuluvuutta tapaamiensa ihmisten kanssa.

KuPSin pääomistaja Ari Lahti on viimeiset parikymmentä vuotta tunnettu toiminnastaan jalkapallon parissa, mutta on vaurastunut varsinaisessa ammatissaan rahoitusalalla.

Elinvoimaa itäiseen Suomeen

Sittemmin tunnetta on ollut pelissä niin KuPSin pelastamisessa kuin asuntorakentamisessa ja ryhtymisessä muun muassa Turon osakkaaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Lahden tavoitteena on ollut vahvistaa Pohjois-Savon elinvoimaisuutta. Kuopion tulevaisuuden näkymät ovatkin Ari Lahden mielestä melko hyvällä mallilla, mutta elinkeinoelämälle pitäisi hänestä tehdä enemmän tilaa ja vahvistaa edellytyksiä, ettei jäljelle jää vain hallintokaupunki.

– Yliopisto on todella tärkeä elinvoiman tekijä, mutta se ei saa olla ainut asia. Kaupungissa pitää olla muutakin kuin akateemista elämää, Kuopiossa säännöllisesti pistäytyvä vaikuttaja sanoo.

Kuopioon Lahden saavat usein Puijonlaaksossa asuva äiti, KuPSin kotipelit ja jalkapallostadionin ympärille sijoittuva kunnianhimoinen kiinteistöhanke, joka odottaa vielä kaavan valtuustokäsittelyä.

– Stadionista osa on valmiina, mutta katsomo tarvitaan joka sivulle. Rakentamisen rahoitus on vielä auki, paljonko kaupunki siihen laittaa ja paljonko tarvitaan muuta rahoitusta, Lahti kertoo.


Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Markku Ojala, Compic

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: