Helpotusta ilmastoahdistukseen

19.08.2019, klo 08:16

Apua, tuhannen puuntaimen istutusurakka edessäni. Teini-iän hikiset muistot kuokalla istuttamisesta hyttysten ruokana palautuvat mieleeni. Osaanko vielä? Kuokka onkin vaihtunut pottiputkeen: ei muuta kuin putken polkaisu maahan, putken leukojen levitys ja taimi putkea pitkin maahan, lopuksi taimen ympäristön painelu kengillä. Helppoa kuin heinänteko. Ergonomiakin oli ihan kunnossa istutusputken pitkän varren ansiosta ja toukokuun alussa hyttysetkään eivät vielä kiusanneet.

Istutusmaasto näytti aluksi kovin hankalalta ja rumaltakin. Maata oli laikutettu, jotta taimien istutus sujuisi helpommin. Risut ja hakkuutähteet oli viety energiayhtiön polttoaineeksi. Maaperäkin alkoi näyttää mielenkiintoiselta: se oli täynnä sinivuokkoja, orastavia ahomansikan taimia, metsäkurjenpolvikin pilkisti maasta. Itse asiassa maaperä näytti kauniilta.

Ilmasto-olojen muuttuminen ahdistaa. Maapallon lämpötila kohoaa ja ilmaston ääri-ilmiöitä on useammin kuin aikaisemmin. Suomessa on käyty kiivastakin keskustelua maamme metsien käytöstä. Kiinnostusta on lisännyt metsien kyky sitoa hiiltä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan metsissämme on ennätyksellisen paljon puuta. Puuston keskikasvu on kaksinkertaistunut 107 miljoonaan kuutioon 1950-luvulta. Metsälakien tavoite on toteutunut. Suomen tärkeimmästä luonnonvarasta on pidetty hyvää huolta yli 600 000 yksityismetsänomistajan voimin. Ensimmäinen metsälakimme säädettiin jo vuonna 1886. Sen jälkeen metsälakeja on muutettu moneen kertaan, viimeksi vuoden 2014 lopussa. Metsälain ensimmäisessä pykälässä lukee seuraavasti: "Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään." 

Viime vuoden keväänä Suomessa istutettiin 107,1 miljoonaa kuusen, 45,5 miljoonaa männyn ja 5,1 miljoonaa muiden puulajien (koivu, kontortamänty, muu havupuu) tainta. Istutusala oli 79 000 ha (Metsälehti Makasiini 5/2019). Kasvukauden aikana (noin 180 vuorokautta) Suomen metsiin sitoutuu hiilidioksidia keskimäärin 150,0 miljoonaa kilogrammaa päivässä. Määrä vastaa henkilöautolla ajetun 986,6 miljoonan kilometrin päästöjä. Tuo matka kertyy, kun 100 autoa ajaa maapallon ympäri 246 kertaa (Maaseudun Tulevaisuus 19.6.2019). Etelä-Suomessa rungon tilavuuskasvu on suurimmillaan 30¬¬–60-vuotiaana, jolloin myös hiilidioksidia sitoutuu eniten. Tämän jälkeen puun kasvu hidastuu, jolloin se toimii hitaasti kasvavana hiilivarastona.

Puuperäisillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Hakkuutähteistä ja sahanpurusta valmistetaan kaukolämpöä ja sähköä. Harvalla tulee mieleen, että myös puutalo sitoo hiiltä. Presidentin puolisolla oli itsenäisyyspäivän juhlassa puku, jonka materiaalina oli 100-prosenttisesta koivusta tehty loncell-kangas.

Viiden tunnin istutusrupeaman jälkeen olin täysin naatti. Oma panokseni maamme vuosittaisessa istutusurakassa on vaatimaton 0,0006 prosenttia, mutta työstä saatu hyvä mieli kohosi miljoona prosenttia. Olen kantanut oman korteni kekoon ilmaston ja Suomen metsien hyväksi vastuullisena metsänhoitajana. Ehdotankin uutta metsälakia, joka velvoittaa kaikki Suomen nuoret yhtenä koulu- tai opiskelupäivänä istuttamaan puuntaimia. Jaetaan näin ymmärrystä ja hyvää mieltä. Ehkä ilmastoahdistuskin helpottaa.

Kuopion Energia

Eliisa Säntti
Talousjohtaja
Metsänhoitaja

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: