Eräänä päivänä bussipysäkillä

26.11.2018, klo 10:59

Television viihdeohjelmassa pohdittiin, että nykynuoren elämässään kohtaamista pienistä vastoinkäymisistä pahimpia on akun loppuminen. Eikä kyse ollut siitä boheemisti pukeutuvasta, ilmakylpyjä ottavasta merimiesankasta.

No, nuoria nyt on tapana mollata. Itse asiassa me aikuiset taidamme olla vähintään yhtä innokkaita kännykän näprääjiä.

Väitetään jopa, ettemme kestä tylsyyttä, olemme entistä lyhytjänteisempiä ja seikkailemme kaikki tyhjät hetket somen ihmemaassa.

Tylsyys tarjoaisi kuulemma aikaa omille ajatuksille ja luovuudelle.

Myönnetään, itsellänikin Volter Kilven Alastalon salissa on ollut jo vuosia jumittuneena sivulle 17. Kesken huomattavan pitkän lauseen, kun on pakko tarkistaa ATK:sta, että onkohan sinne tullut uusi video joogaavasta mursusta. (Jos Volter olisi tiennyt joogaavista mursuista, niin hänen romaaninsa aihevalinta olisi kyllä mennyt uusiksi!)

**

Päätinkin tehdä rohkean ihmiskokeen. Vietin somettoman viikon.

Maanantai meni hyvin. Paitsi, että bussipysäkillä häiritsin muiden kännykän käyttöä, koska heidän oli pakko vilkuilla, kuka on tuo tyyppi, joka katsoo lasittunein silmin kaukaisuuteen. Tiistaina päivitin someen ihan lyhyesti, miltä someton viikko tuntuu. Aika kamalalta. En ollut saanut vielä yhtään luovaa ideaa.

Keskiviikkona tällainen tuli. Luovuin ideasta viettää laatuaikaa omien ajatusteni kanssa  vaikka sitten hampaat irvessä.

Torstaina en ajatellut mitään, vaan kulutin odotteluajan bussipysäkillä venyttelemällä, punnertamalla ja lankuttamalla. Muut siirtyivät katoksen suojista hieman kauemmaksi. Onneksi myrskysi vain vähän.

Perjantaina nikkaroin bussipysäkillä linnunpönttöä. Paheksuin kanssaihmisten epäekologisuutta. Kaikki muut olivat jostain kumman syystä siirtyneet yksityisautoilijoiksi.

**

Viikonloppuna luovuin kokeilusta ja sometin sata lasissa.

Mutta somebody kertoi somessa, että somesta ei ehkä kannatakaan yrittää luopua kokonaan. Somessa on paljon hyvää, mutta sen käyttö pitäisi saada hallituksi.

Alituisten piipahtamisten sijaan järkevämpää olisi viivähtää somessa päivän aikana vaikkapa yhden kerran pidempään. Tällöin some ei silppuaisi päivää ja minulla olisi aikaa keskittyä muuhunkin.

Olisikohan noin? Tiedossa saattaa uusia olla jännittäviä ihmiskokeita.

 

Markkanen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: