Energiatulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia: Asiakkaiden aika alkaa

25.04.2018, klo 16:00

Energiamurros murtaa perinteiset tavat toimia. Vanhoilla eväillä ei enää pärjätä, mutta uuden ajan alku tarjoilee kilokaupalla mahdollisuuksia. Suurin voittaja on kuitenkin energiapalveluita käyttävä asiakas. Energiateollisuus ry luovutti tänään tulevaisuusvisionsa pääministeri Juha Sipilälle.

Digitalisaatio, hajautetut energiantuotantojärjestelmät ja teknologian huimat harppaukset — ne mylläävät ja jylläävät energiatoimialalla, ovat myllänneet jo jonkin aikaa. Kotitalouksille, palvelusektorille, teollisuudelle, liikenteelle ja maaseudun toimijoille on kuitenkin tarjolla kahmalokaupalla uusia mahdollisuuksia. Ne helpottavat energiaa käyttävien arkea.

— Uuden ajan asiakkaat vaikuttavat yhä enemmän itse valinnoillaan energiajärjestelmään, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energiapalveluita käyttävien asiakkaiden toiveet ja tarpeet ohjaavat aikaisempaa enemmän energiatoimialan tekemisiä. Kun nykyisin energiatuotteet valitaan pitkälti hinnan perusteella, ohjaa tulevaisuuden valintoja vaivattomuus ja ympäristökysymykset. Samalla asiakasryhmät pirstaloituvat yhä pienemmiksi yksilöllisyyttä korostaviksi ryhmiksi.

Leskelä muistuttaa, että energiatoimiala on jo nyt sitoutunut kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. Energiatulevaisuus on ilmastoneutraali ja perustuu uusiutuvan energian käyttöön.

Yhä enemmän vaihtoehtoja

— Energiaa käyttävillä asiakkailla on tulevaisuudessa yhä enemmän vaihtoehtoja, Leskelä visioi.

— Kotitalous tai kiinteistö voi halutessaan tuottaa energiaa itse esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Energia voidaan myydä sähköyhtiön tai kaukolämpöyhtiön verkkoon tai se voidaan varastoida kiinteistökohtaisiin akkuihin odottamaan tulevaa käyttöä. Lisäksi yhä useampi kansalainen valitsee sähköauton ajokikseen.

Asiakkaiden käyttäytymisen muutos vaikuttaa myös energiayhtiöiden rooliin ja asemaan. Asiakkaiden nousu ei ole kuitenkaan ainoa myllerrystä aiheuttava tekijä. Kansainvälisen ilmastopolitiikan terävöityminen asettaa omat vaatimuksensa. Vähähiilisyys ja ilmastomuutoksen torjunta ovat läsnä kaikissa toiminnoissa.

— Energiayhtiöt vastaavat toiveisiin ja vaatimuksiin kehittämällä digitalisaatioon perustuvia tuotteita ja palveluita. Perinteiset liiketoimintamallit muuttuvat — liiketoiminta muuttuu energianmyynnistä energiapalveluiden tarjonnaksi, Leskelä maalailee.

Tämä kaikki antaa suomalaisille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli Suomi osaa hyödyntää edelläkävijän asemansa älykkäissä energiaratkaisuissa.

Päästöjen vähentämisessä Suomi on jo nyt edelläkävijä.

— Suomi on lisännyt valtavasti uusiutuvan energian käyttöä, mikä on osaltaan vähentänyt energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmitys sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto taas ovat suomalaisen energiatoimialan hyvin tunnetut käyntikortit.


Koko kansakunnan yhteispeliä

Energiamurros koskettaa koko yhteiskuntaa. Siksi lainsäädännössä, normiohjauksessa, verotuksessa ja poliittisissa päätöksissä on osattava ottaa huomioon muuttuva energiamaailma. Ketterä lainsäädäntö havaitsee energiatoimialan erityispiirteet.

— Toimintaympäristön muutosten ennakointi helpottaa sopeutumista ja auttaa ottamaan irti muutoksen tarjoamat hyödyt. Tästä hyötyy koko kansakunta, Leskelä huomauttaa

— Julkisella vallalla on merkittävä rooli esimerkiksi tuotekehitystoiminnassa ja kokeilukulttuurin luomisessa.

Energia-alan tulevaisuusvisio sisältää toimenpide-ehdotuksia sekä energia-alalle että päättäjille. Vuoteen 2030 ulottuva energiatoimialan visio on rakennettu työpajoissa, joihin osallistuivat eri energia-alan asiakasryhmät, asiantuntijat ja energia-alan toimijat.

Vision avulla hahmotellaan myös erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja. Yksi tavoite on myös herättää keskustelua energiatulevaisuudesta.


Kainalossa

Pääministeri laajentaisi päästökaupan lämmitykseen

Pääministeri Juha Sipilä haluaisi kiinteistöjen lämmityksen päästökaupan piiriin. Pääministeri puhui Energiateollisuus ry:n tulevaisuusvision julkistamistilaisuudessa. Ilmastomuutoksen torjuminen ei onnistu nykyisillä keinoilla, siksi EU:n päästökauppaa olisi syytä laajentaa kattamaan myös lämmitys. Suomessa suurin osa lämmityksestä on jo päästökaupan piirissä — esimerkiksi sähkölämmitys ja kaukolämpö. Öljylämmitys sen sijaan ei ole. Keski-Euroopassa erittäin suosittu kaasulämmitys taas ei kuulu päästökauppaan.

Tällä hetkellä Euroopan unionin päästökauppa kattaa noin 40 prosenttia EU-maiden päästöistä. Kattavuus supistuu, kun teollisuus vähentää päästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sipilä toteaa, että kiinteistöjen lämmityksen aiheuttamien päästöjen saaminen mukaan päästökauppaan nostaisi kattavuuden noin 50 prosenttiin.

— Suomi ehdottaa EU:n päästökaupan kehittämistä koskevissa neuvotteluissa päästökaupan laajentamista koskemaan lämmitystä, Sipilä toteaa.

Sipilän mielestä Euroopan unionin pitäisi ottaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa johtava rooli. Samalla päästövähennystavoitteita olisi kiristettävä.

Juha Sipilä: Päästökauppa on ulotettava kiinteistöjen lämmitykseen. Video: Ari J. Vesa

 


Teksti: Petri Sallinen
Kuva: Scnstockphoto

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: