Energiaa asiakkaille satoi tai paistoi

21.01.2020, klo 11:23

Yleensä ennätyksiin pyritään, mutta sään suhteen on eri asia. Suomi on vielä sääennätyksissä ”hyvällä tasolla”, jos niitä verrataan maapallon hurjiin sääennätyksiin. Säitä ja lämpötiloja seurataan tarkasti Haapaniemelläkin monella tavalla, sillä tehtävänämme on pitää lämpötila sopivana kaikissa olosuhteissa ja sähköt päällä, jotta asiakkaamme voisivat elää tavallista ja huoletonta arkea.

Sääennätykset Suomesta ovat tallessa 1900-luvun alusta alkaen Ilmatieteen laitoksen sivuilla. Aina silloin tällöin saavutetaan uusia ennätyksiä. Mieleenjääneitä lukuja ovat mm. Kittilän alin lämpötila -51,5°C vuonna 1999, suurin vuosisademäärä 1242,2 mm Puolangalla vuonna 2015. Näihin verrattuna ulkomaiden hurjat ennätykset kauhistuttavat, esimerkiksi korkein lämpötila 56,7 °C Death Valleyssa, Californiassa vuonna 1913 ja alin lämpötila -89,2 °C, tutkimusasema Vostokilla, Etelämantereella vuonna 1983. Mutta tulevaisuuden sääolot eivät vaikuta hyvältä. Täällä Suomessa meistä kovilta tuntuvat tuulet ovat pieniä verrattuna maailman myrskytuuliin. Yhä enemmän saa kuulla uutisista eri puolilla maailmaa riepottelevista hirmumyrkyistä, luonnonilmiöistä ja valtavista sademääristä.

Sää ja sen muutokset ovat alati kiinnostava puheenaihe suomalaisille. Ei mene päivääkään, etteikö joku ottaisi puheeksi säätä. Päivitellään, jos sataa tai jos on kuivaa, onko pakkasta, tuulista, hellettä jne. Tässä kuussa olen kuullut monen suusta, että ”sataa kovasti” ja sitten asiaa on yhdessä ihmetelty ja mietitty. Harvinaista lienee nyt tämä tammikuun lauha sää, ja sitä sopiikin ihmetellä, mutta ei tämä kuitenkaan ole ennätyksellistä. Lämpimiä tammikuita on ollut ennenkin ja niistä on vanha kansa ”ennustanut” hallaa kesälle ja pakkasta helmikuulle. Niin lämpötilan kuin sateidenkin puolesta lukemat yleensä tasaantuvat vuoden aikana. Ehkä niitä pakkaspäiviä saadaan viimeistään tammimarkkinoiden aikaan. 

Kuopion Energialla sää ei ole ikinä kevyt puheenaihe, vaan sääennusteita käytetään monista lähteistä ja eri tarkoituksiin. Ennusteita hyödynnetään mm. sähkön ja lämmön tuotantoon ja niiden hankkimisen mallinnukseen sekä sähköjohdannaismarkkinoilla ja riskienhallinnassa. Energiantuotannossa energiapäällikkö Hannu Parkkonen tarkkailee sääennusteita tuntitasolla ja tekee tärkeää työtä juuri näiden asioiden parissa. Hannun mukaan hyvä esimerkki keliolosuhteiden vaikutuksesta sähköjohdannaisten hintoihin nähdään tämän vuoden tammikuun hintakehityksessä. Pohjoismaissa keskimääräinen lämpötila on ollut useita astetta normaalia lämpimämpää ja samaan aikaan on ollut erittäin sateista sekä tuulista. Poikkeavien sääilmiöiden seurauksena sähkön kysyntä laskenut ja samanaikaisesti tarjonta vastaavasti lisääntynyt.

Oman twistinsä säähän tuo paljon puhuttu ilmastonmuutos. Aiheesta on paljon tietoa ilmasto-opas.fi-sivuilla. Siellä kerrotaan, että Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälin jälkeen yli 2 astetta. Ilmastotutkimusten mukaan keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateisuus lisääntyy erityisesti talvella, rankkasateet voimistuvat ja Etelä-Suomen lumipeite muuttuu oikukkaammaksi. Ja kasvihuonekaasupäästöjen jatkuva maailmanlaajuinen kasvu voi nostaa Suomen keskilämpötiloja ennen vuosisadan loppua jopa kuudella asteella. Jos päästöjä saadaan rajoitettua tehokkaasti, lämpeneminen saattaa jäädä noin kahteen asteeseen. Tutkimusten mukaan 2080-luvulla Suomen sää saattaa muistuttaa Englannin sateista säätä ja lämpötilailmastoltaan Unkarin säätä. Uusia ennätyksiäkin lienee luvassa.

Meille on kunnia-asia tuottaa energiaa tehokkaasti ja luonnosta vastuuta kantaen. Kuopion Energian Energianhallintajärjestelmä laskee mittauksiin ja ennusteisiin pohjautuen lämmöntarpeen tunneittain kahdeksan vuorokautta eteenpäin ottaen huomioon ulkolämpötilan, tuulen voimakkuuden ja auringon antaman säteilyvoiman. Esimerkiksi pohjoismaisella sähkön johdannaismarkkinalla vesivoiman tarjonta on yksi määräävä hinnanmuodostustekijä. Myös lisääntyneillä tuulivoiman tuotantomäärillä on ollut vaikutusta hintaan. Sitä ei pysty säätämään ja tuulten lisääntyessä muu sähköntuotanto joutuu laskemaan tuotantoaan sähköjärjestelmän tasapainon säilyttämiseksi. Tyynellä kelillä ollaan vastaavasti tilanteessa, jossa muut tuotantomuodot joutuvat tyydyttämään kysynnän täysimääräisesti, kertoo Hannu Parkkonen.

Toivotaan, että säästymme Suomessa hirmumyrskyiltä ja hurjilta sääennätyksiltä. Onneksi meillä on hyvät järjestelmät ja asiantuntevat työntekijät tulipa eteen mitä tahansa säärintamalla. Me Kuopion Energialla turvaamme energiansaannin asiakkaillemme jokaisena päivänä satoi tai paistoi ja me teemme sen vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

Kuopion Energia Oy 

Sanna Soininen
assistentti

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: