Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Ilmastotalkoisiin tarvitaan kaikki – asuminen, liikkuminen, ruoka

21.02.2018, klo 15:28

EU torjuu tosissaan uhkaavasti etenevää ilmaston lämpenemistä. EU:n yhteisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Päästövähennysten lisäksi ministeri Kimmo Tiilikainen kehottaa pohtimaan, miten sopeudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Kokonaistavoitteeseen sisältyvät päästökaupan piiriin kuuluvat päästöt sekä ns. taakanjakosektorin, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja asumisen ja maankäytön päästöt. Suomi on osaltaan sitoutunut vähentämään taakanjakosektorin päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Tähän mennessä Suomi on onnistunut pienentämään hiilidioksidipäästöjään noin viidenneksellä vuoden 1990 tasosta.

– Tämä on onnistunut lisäämällä uusiutuvan energian, erityisesti bioenergian, käyttöä ja samalla vähentämällä fossiilisen energian kulutusta, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

–  Olemme myös panostaneet energiatehokkuuden parantamiseen ja ottaneet monilla aloilla käyttöön puhtaampia teknologioita.

 

Vähäpäästöisiä valintoja joka päivä

Uusiin vuoden 2030 päästövähennystavoitteisiin ohjaavat kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea”. Jälkimmäinen kertoo myös, miten jokainen meistä voi torjua ilmastonmuutosta päivittäisillä valinnoillaan. Kuluttajien merkittävimmät vaikuttamismahdollisuudet liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan.

– Erityisesti tarvitsemme tehokkaita toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, mutta onnistuaksemme kaikkien muidenkin on osallistuttava ilmastotalkoisiin, ministeri Tiilikainen linjaa.

–  Kyse ei ole luopumisesta jostakin vaan vähäpäästöisten valintojen tekemisestä. Jokainen voi valita ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja lautaselleen, asuinpaikasta riippuen suosia joukkoliikennettä, pyöräillä tai vaihtaa vähäpäästöisempään autoon ja huomioida ilmastokysymykset kotinsa lämmityksessä ja energiahuollossa.

 

Vauhtia liikenteen sähköistymiseen

Pääosa näistä jokaista koskettavista päästövähennystoimista kohdistuu liikenteeseen. Muun muassa ajoneuvokannan uusiutumista halutaan nopeuttaa merkittävästi. Kansallisen strategian mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin noin 3 000 uutta sähkökäyttöistä ajoneuvoa, joten tavoitteeseen on matkaa. Ministeri on optimistinen.

–Tavoite voi hyvinkin täyttyä markkinaehtoisesti. Autonvalmistajat panostavat vahvasti sähköautojen kehittämiseen. Esimerkiksi Renault arvioi, että sähköautojen koko elinkaarenaikaiset kustannukset putoavat niin, että jo 2020-luvun alussa sähköauto voisi tulla kokonaiskuluiltaan polttomoottoriautoa edullisemmaksi käyttäjälleen. Suomessa sähköauton hankintaan kannustaa myös ajoneuvojen päästöpohjainen verotus, ministeri toteaa.

Hallitus on kuitenkin päättänyt vauhdittaa liikenteen sähköistymiskehitystä myöntämällä 1,5 miljoonaa euroa sähköautojen latausinfran kehittämiseen. Tämän vuoden budjettiin varatusta määrärahasta taloyhtiöt voivat hakea avustusta sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmämuutoksiin. Lisäksi vuonna 2018 täyssähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja voi saada 2 000 euroa hankintatukea.

 

Ilmaston lämpeneminen pidettävä siedettävissä rajoissa

Kimmo Tiilikainen painottaa väistämätöntä tarvetta pitää ilmaston lämpeneminen ”siedettävissä rajoissa”.

– On keskusteltava enemmän siitä, millaisiin uusiin tai nopeutettuihin toimiin ryhdymme Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi käytännön esimerkki on käynnistämäni selvitys kivihiilen energiakäytön kiellon aikaistamisesta jo vuoteen 2025 aiemmin päätetyn 2030 sijaan, hän sanoo.

Hänestä meidän on myös uudistettava koko talousajattelumme ja siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen, jossa materiaaleja ja tuotteita käytetään tehokkaammin ja pidempään, kierrätetään ja omistetaan yhdessä.

– Kiertotalous on myös taloudellisesti kannattavaa. Se tuo suomalaisille uudenlaista työtä ja bisnesmahdollisuuksia ja auttaa meitä samalla säästämään luonnonvaroja ja pienentämään kasvihuonekaasupäästöjämme, ministeri lisää.

Päästöjen vähentämisen lisäksi hän kehottaa pohtimaan, miten sopeudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

– Esimerkiksi energiahuollossa ja maataloudessa on mietittävä, miten varaudumme poikkeuksellisten sääolojen yleistymiseen.


 
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa tarvetta pitää ilmaston lämpeneminen ”siedettävissä rajoissa”. – On keskusteltava enemmän siitä, millaisiin uusiin toimiin ryhdymme Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, hän sanoo.

Aktiivinen metsänhoito on osa ilmastotyötä

Metsät sitovat hiilidioksidia ilmasta. Niiden muodostama hiilinielu sitoo vuosittain noin 10 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n niin sanottu Lulucf-lainsäädäntö määrittelee, miten hiilinielut otetaan huomioon päästövähennyksissä. Viime joulukuussa EU:ssa saavutettu sopu Lulucf-asetuksesta mahdollistaa Suomelle puun käytön lisäämisen kansallisen metsästrategian mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ilman, että tästä koituu Suomelle laskennallisia päästöjä. Miten tämä vaikuttaa metsien hyödyntämiseen Suomessa? Riittävätkö Suomen metsävarat laajenevaan käyttöön?

– Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan, joten metsävarat riittävät kyllä kasvaviin biotalousinvestointeihin, Kimmo Tiilikainen vastaa.

Asetuksen toimeenpanossa kukin jäsenmaa määrittelee itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 ja 2026–2030.

– Vertailutason asettamista ohjaavat metsien hiilensidontakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen pitkällä aikavälillä. Tämä tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta saavuttaa päästöjen ja hiilinielujen välinen tasapaino kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Kestävä, aktiivinen metsänhoito nähdään osana tätä työtä, ministeri sanoo.

Puuperäiset polttoaineet ovat suurin yksittäinen energian lähde Suomessa. Vuonna 2016 niiden osuus oli 26 prosenttia kokonaisenergiasta.  Kansallisella energiaverotuksella kannustetaan käyttämään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita eli mustalipeää, kuorta ja purua.

– Äänekosken tehdasinvestointi ja mahdolliset muut uudet selluntuotantolaitokset lisäävät sivuvirtojen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Tehtaiden lisääntyvä puunkäyttö lisää myös metsähakkeen tarjontaa hakkuutähteistä, Kimmo Tiilikainen toteaa.

 

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tuentarvetta selvitetään

Ympäristöministeri tunnistaa myös Kuopion Energiaa koskevan huolen yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmön kannattavuudesta nykyisissä alhaisen sähkönhinnan oloissa. Energiatehokasta yhteistuotantoa uhkaa Suomessa poistua käytöstä ja sen sijaan investoidaan pelkkiin lämpökattiloihin, ellei julkinen valta puutu peliin.

– Pidän kuitenkin rohkaisevana Oulun ratkaisua investoida nimenomaisesti yhteistuotantolaitokseen. Myös Lahdessa säilyy valmius investoida sähköntuotantoon myöhemmin, ministeri Tiilikainen huomauttaa.

– Nykyiseen metsähakesähkön tukijärjestelmään voidaan hyväksyä laitoksia vuoteen 2021 asti ja laitokset saavat tukea 12 vuotta. Selvitämme tänä vuonna tukijärjestelmän ja tarpeellisuutta.

Politiikkatoimia ei ole pois suljettu, sillä sähköjärjestelmän tehon riittävyys huippukulutuksen aikana ja joustavuus on taattava myös tulevaisuudessa. 

– Tarvitsemme toimenpiteitä niin tuotannon, kysyntäjouston kuin varastojen osalta. Kannusteet jouston lisäämiseen tulevan ennen kaikkea markkinoiden kautta: Jos joustolle on tarvetta, markkinahinta nousee ja luo edellytykset investoinneille. Keinovalikoimassa on myös tehoreservijärjestelmä ja viimeisenä keinona sähköjärjestelmä pidetään pystyssä kiertävien katkojen avulla, ympäristöministeri Tiilikainen tiivistää energiahuollon ison kuvan.

FAKTALAATIKKO

  • EU saavutti vuodelle 2020 asetetun yhteisen 20 % päästövähennystavoitteen jo vuonna 2014. 2020 päästöt voivat olla jopa 26 % alemmat kuin vuonna 1990. Osa jäsenmaista on silti tiukoilla tavoitteensa saavuttamisessa.
  • EU on Pariisin sopimuksessa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta vähintään 40 % vuoteen 2030. Päästökauppasektorilla päästöt vähenevät samassa ajassa EU:n tasolla 43 %, Suomen päästökaupan alaiset tuotantolaitokset mukaan lukien. 
  • Tavoite aiotaan saavuttaa tekeillä olevan 2030-lainsäädännön avulla. Se kattaa päästökaupan, taakanjakosektorin eli muun muassa asumisen, liikenteen ja maatalouden, sekä maankäyttösektorin päästöt. 
  • Suomessa päästöt ovat tähän mennessä vähentyneet noin 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon.  2016 hyväksytty energia- ja ilmastostrategia sekä 2017 valmistunut keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ohjaavat vuoden 2030 päästövähennystavoitteisiin.

 

 

Pelisäännöt ratkaisevat biotalouden menestyksen

Kuopion Energia on tyytyväinen hallitusohjelman linjauksiin biotalouden eli metsien ja kotimaisten polttoaineiden merkityksestä. Toimitusjohtaja Esa Lindholm toivoo nykyisen linjan jatkuvan, sillä poliittisilla linjauksilla on yhtiölle iso merkitys.

– Pelisäännöistä on tullut energiayhtiön kannattavuutta ja toimintaa määrittävä tekijä teknisen ja liiketoimintaosaamisen rinnalle. Minkälaisilla säännöillä pelataan, ratkaisee menestyksen, Lindholm toteaa.

Kuopio on ollut hyvin ilmastotalkoissa mukana ja tehnyt vähän enemmänkin kuin olisi edellytetty. Vastuu ympäristön kestokyvystä on kaupungissa otettu vakavasti.

– Meillä on Kuopiossa kunnianhimoinen ilmastopoliittinen ohjelma, jonka valtuusto on linjannut, hän huomauttaa.

Kuopion Energia on jo pitkään kannustanut asiakkaitaan käyttämään energiaa järkevästi.
– Mukavuudesta ei tarvitse tinkiä, mutta valinnoilla voi vaikuttaa omaan energiankäyttöön ja sen kustannuksiin, Lindholm tiivistää.

Energiankäytön tehokkuus ON parantunut huikeasti vuosikymmenten mittaan.

– Esimerkiksi lämmöntarve rakennuskuutiota kohti vuodessa on määrätietoisen työn tuloksena pudonnut alle puoleen 1970-luvun tasosta, Lindholm jatkaa.

Taustalla on paitsi rakennuskannan uudistuminen myös kuluttajien käyttötottumukset. Lindholmin mukaan asukkaat ovat pudottaneet kulutuksensa puoleen 40 vuodessa muun muassa lämpimän veden käyttöä järkeistämällä.

 

Puu ja turve tukevat toisiaan

Kuopion Energia on tehostanut toimintaansa monin tavoin. Kasvihuonekaasupäästöt ovat voimalaitosinvestointien ja etenkin savukaasupesurin ansiosta pudonneet alle puoleen vuodesta 2010. Puupolttoaineiden osuus lämmön ja sähköntuotannossa oli viime vuonna jo 60 prosenttia.

– Tekniikan kehitys ja mahdollisuus käyttää turvetta ovat luoneet pohjan puunkäytölle tässä mittakaavassa, Lindholm painottaa.

Kotimaisten polttoaineiden käyttöön on panostettu pitkäjänteisesti myös toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi ja aluetaloussyistä.

– Polttoaineita pitää saada jatkuvasti ja tasaiseen tahtiin. Toimitusketjut häviävät, jos kysyntään tulee katkoja. Kun tulee se vuosi, että puuta ei suhdannesyistä sahata, tarvitaan taas sekä haketta että turvetta, että selvitään.

 

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Sakari Piippo

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: