Merkityksellinen työ auttaa jaksamaan

Työpäivät ovat olleet infektio- ja sairaalahygieniayksikössä pitkiä: etäpalaverit yhteistyötahojen kanssa, neuvontatyö, ohjeiden laadinta ja uuden tiedon hankinta ovat täyttäneet työvuorot. Tartuntatauteihin liittyvä osaaminen on ollut kultaakin arvokkaampaa. Infektioyksikön työhön on kohdistunut ennen kokematon paine, niin viranomaisten kuin kansalaistenkin taholta. 

– Pitkän urani aikana infektioalaan ei ole kohdistunut yhtä suurta kiinnostusta kuin nyt. Toki sikainfluenssa nosti tartuntataudit hetkeksi mieliin kymmenen vuotta sitten. Nyt meitä tarvitaan kaikkialla, vaatimukset ovat valtavat joka suunnalta, Irma Koivula kertoo.

– Meille tulee pyyntöjä mm. KYSin johdosta, Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja monilta muilta tahoilta. Etsimme jatkuvasti uusinta tutkittua tietoa, jotta voimme palvella mahdollisimman hyvin. Luotettuja tietolähteitämme ovat mm. Suomessa STM, THL, ja kansainvälisesti WHO sekä Euroopan ja Yhdysvaltain tartuntataudeista vastaavat viranomaiset, hän jatkaa.

Koivulan johtama yksikkö huolehtii koko sairaanhoitopiirin alueen hygieniaohjeistuksen ajantasaisuudesta, viestinnästä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamisesta. Tartuntatautien leviämisen torjuntaan ja potilaiden hoitoon liittyvä neuvonta on yksikön yksi tärkeimmistä tehtävistä. Koivula ja Mauranen ovat olleet järjestämässä vuotuisia, suosittuja infektio- ja sairaalahygieniakoulutuspäiviä jo vuosikymmenien ajan. Joka kerta sali on ollut tupaten täynnä kiinnostuneita kuulijoita.

 

Uudet uhat mutta vanhat hyviksi havaitut keinot torjumisessa

Infektioiden torjunnassa kaikkein tärkein tekijä on ihmisten toiminta. Tartuntatautien leviämisen estämisen tärkein keino on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien: käsihygienia. Sairaalan hoitotyössä tärkeässä roolissa on myös oikeaoppinen suojainten käyttö.

– Tarpeeksi väljät ja hyvin toimivat sairaalatilat auttavat turvaetäisyyksien pitämistä ihmisten välillä. Yhden hengen potilashuoneet vähentävät tartuntojen leviämistä, osastonhoitaja Ella Mauranen sanoo.   

Teknologia on auttanut infektioiden torjunnassa jonkin verran: rakennusten automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet sekä automaattisesti toimivat hanat ovat vähentäneet pintojen koskettamisen tarvetta.

 

Tärkein tehtävä on nyt pandemian torjunta

Koulutuksen ja tiedottamisen tavoitteena on pitää kaikkien mielessä työtavat, joilla voidaan estää toimenpiteiden jälkeisten infektioiden synty ja mikrobien siirtyminen ihmisestä toiseen – potilaasta henkilöstöön ja toisin päin. Näitä ovat vuoden aikana tutuiksi tulleet asiat, kuten käsien puhtaudesta huolehtiminen, suojainten oikea käyttö sekä paperiliinan käyttö yskimisen tai aivastuksen sattuessa.  

Infektiolääkäreiden työhön kuuluu infektio-oireisten potilaiden tutkiminen ja hoito. Lääkärit toimivat sairaalan kaikilla osastoilla konsultoivina lääkäreinä. Infektiopoliklinikalla hoidetaan mm. HIV- ja C-hepatiittipotilaita sekä immuunipuutospotilaita.

– Työmme vaatii joustavuutta ja kykyä tehdä päätöksiä tiukoissa tilanteissa. Työhömme kuuluvat mm. hoitoon liittyvien infektioiden seuranta, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttaminen ja ohjaaminen infektioiden torjuntaan ja sairaalahygieniaan liittyvissä asioissa. Olemme mukana suojavarusteiden sekä käsi- ja pintadesinfiointiaineiden hankinnassa ja ohjaamme moniresistenttien mikrobien torjunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, Mauranen kertoo. 

Koivulan ja Maurasen mukaan yksikään työpäivä ei toistu samanlaisena. Henkilöstö joutuu päivittäin uudenlaisten tilanteiden eteen, eikä aamulla työvuoroa aloittaessa tiedä päivän kulkua. Työ vaatii joustavuutta, stressinsietokykyä sekä kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

 

Työpuhelin kulkee mukana

Irma Koivula päätyi infektioalalle sattumien kautta. Kuopion klassillisesta lukiosta alkanut opintopolku johti Kuopion lääketieteelliseen korkeakouluun, josta hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1983. Erikoistumisala löytyi sisätautien alalta, mutta työ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä infektiolääkärinä vei mukanaan. 

– Aloitin KYSissä tartuntataudeista vastaavana apulaisylilääkärinä vuonna 2004. Ylilääkäriksi siirryin vuonna 2012. Olen vaikuttanut jo pitkään Sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautien neuvottelukunnassa, ja teen tiivistä yhteistyötä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, Koivula kertoo työurastaan. 

Työparina Koivulalla on osastonhoitaja, hygieniahoitaja Ella Mauranen, joka on myös toiminut pitkään infektioiden torjunnan ja sairaalahygienian parissa. Sisätauti-kirurgiseksi sairaanhoitajaksi vuonna 1993 valmistunut Mauranen on työskennellyt hygieniahoitajana KYSissä jo yli 15 vuoden ajan. 

Kuluneen vuoden aikana työtehtävien priorisointi on ollut yksi tärkeimpiä keinoja työtaakasta selviämiseen. Työpuhelimet kulkevat Koivulan ja Maurasen taskuissa kaikkialle, myös vapaa-ajalla. Harrastukset pitävät mielen virkeänä ja ajatukset pois työasioista. Koivula rentoutuu hevosharrastuksen parissa. Mauraselle tärkeitä harrastuksia ovat golfaaminen sekä musiikki. 

– Meidän osaamista ja työpanosta tarvitaan nyt. Auttaessani kollegoita tulee siitä itsellenikin hyvä mieli. Se auttaa jaksamaan, Koivula painottaa.

 

KYS, Pohjois-Savon tuki ja turva

Laadukkaan erikoissairaanhoidon lisäksi KYSillä tehdään tunnustettua lääketieteellistä tutkimusta ja koulutustyötä.

Sairaala työllistää yli 4500 työntekijää, joista noin 2800 on hoitotyön ammattilaisia.

Infektio- ja sairaalahygienian yksikössä työskentelee 4 lääkäriä ja 4 hygieniahoitajaa.

 

Teksti: Maria Pecoraro
Kuva: Jape Tiitinen