Energiaremonteilla iso rooli ilmastotalkoissa – Kiinteistöjen huolto ja kunnossapito silti avainasemassa

27.11.2019, klo 06:39

Rakennusten energiankäyttö on iso tekijä, kun torjutaan ilmaston lämpenemistä yli ratkaisevana pidetyn 1,5 asteen vuosisadan puoliväliin mennessä.

Kiinteistöjohtaja Olli Kuronen on tyytyväinen NiKun ensimmäiseen tavallisen asuinkerrostalon aurinkovoimalakohteeseen Kasarmikadulla. Runsaan vuoden sähköenergiaa tuottaneen voimalan energia riitti kesällä kiinteistön omaan sähköntarpeeseen, kuten ilmanvaihtoon ja hisseihin.



Onnistuminen edellyttää, että rakennuksissa kuluu lämpöenergiaa 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005 viimeistään vuonna 2030. – Se on kova tavoite, sanoo kiinteistöjohtaja Olli Kuronen Kuopion kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Niiralan Kulmasta. Tekniikan keinot merkittäviin päästövähennyksiin ovat jo olemassa. Niitä ovat esimerkiksi lämpöpumput, uusiutuvan energian käyttö yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa, ilmanvaihdon ja jäteveden lämmön talteenotto sekä rakenteiden energiatehokkuus.

Uusista rakennuksista saadaan jo todella energiapihejä, mutta rakennuskanta uusiutuu hitaasti – vain prosentin tai kaksi vuodessa. Siksi olemassa olevien rakennusten energiaremontit ovat niin tärkeitä. Vanhempien kerrostalojen päästöjä voidaan Suomen Ympäristökeskuksen mukaan vähentää järkevillä remonteilla jopa 80 prosenttia.

– Erityisen tärkeää on huoltaa ja käyttää niin uusia kuin nykyisiä teknisiä laitteita oikein, yli 10 000 kuopiolaisen yhteensä yli 6 000 asunnosta vastaava kiinteistöjohtaja Olli Kuronen Niiralan Kulmasta muistuttaa.

Kurosen mukaan jopa puolet tarvittavasta säästöstä syntyy siitä, että kiinteistötekniikkaa seurataan, säädetään ja huolletaan säännöllisesti. Siinä hän luottaa osaaviin kiinteistönhuollon ammattilaisiinsa, joiden jatkuva kouluttautuminen ja jokapäiväinen työhyvinvointi ovat tärkeitä tekijöitä hillitä energian tarpeetonta käyttöä NiKun kiinteistöissä.

Oikea-aikaiset huollot ja korjaukset pitävät huolen niin asumisen viihtyisyydestä kuin turhan kulutuksen kustannussäästöstä.  Kiinteistönhuollon ammattilaisten ja uuden, hyväksi havaitun keskitetyn kiinteistötietojärjestelmän ansiosta NiKussakin voidaan huomata poikkeavia lämpötiloja tai laiteviasta johtuvaa ylimääräistä vedenkulutusta jo ennen kuin asukas itse huomaa mitään.

Kuronen korostaa, että asukkaat ovat kuitenkin aina keskiössä. Tiedonvaihto heidän kanssaan on erityisen tärkeää energiankulutuksen pienentämiseksi. Keinot kuitenkin vaihtelevat kohteesta riippuen, sillä rakennukset ovat erilaisia ja sijaintikin vaikuttaa. Samat ratkaisut eivät sovi kaikille.

– Koska meillä on niin monenlaisia kohteita, voimme hyvin kokeilla uutta tekniikkaa ensin jossakin pienemmässä yksikössä ja ottaa parhaiten toimivia laajemmin käyttöön. Lupaavalta vaikuttavat esimerkiksi huoneistokohtaisia lämpötiloja automaattisesti ohjaavat järjestelmät, jotka ennakoivat muun muassa ulkolämpötilan muutoksia, Kuronen
mainitsee.



Niiralan Kulman kiinteistöjohtaja Olli Kurosen mukaan puolet tarvittavasta energiansäästöstä syntyy siitä, että olemassa olevaa kiinteistötekniikkaa seurataan, säädetään ja huolletaan säännöllisesti.

Asukkaan omillakin valinnoilla on väliä

Luonnollisesti myös asukkaiden omat toimet energian tarpeettoman käytön välttämiseksi ovat tarpeen. Energiaviisas asuminen ei vaadi asukkailta uhrauksia, mutta voi tuoda parempaa sisäilmaa, suoria ja välillisiä terveyshyötyjä ja säästöä omissa asumiskuluissa. 

Suositus terveelliseksi sisälämpötilaksi on tunnetusti 21 astetta ja makuuhuoneissa vähemmänkin, mutta osa haluaisi silti asua tätä lämpimämmässä.

Jos isot ilmastotavoitteet tuntuvat vielä etäisiltä, siinä samassa säästyvät eurot saattavat kannustaa. Vaihtoikään tulleiden kodinkoneiden tilalle voi valita energiatehokkaampia laitteita, tuulettaa ruuankäryt nopealla ristivedolla, tyytyä lotraamisen sijasta viiden minuutin suihkuun säästävällä suihkupäällä tai nukkua vähän viileämmässä kuin ennen.

– Pelkästään asteen lasku huonelämpötilassa merkitsee keskimääräisessä 40 asunnon kaukolämmitetyssä kerrostalossa noin puolentoistatuhannen euron säästöä vuodessa, Kuronen muistuttaa.

Varsinaisten energiaremonttien takaisinmaksuajaksi hän arvioi kohteesta riippuen 10–15 vuotta, mutta eurot eivät yksin ratkaise. Velvoite kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen perustuu sopimuksiin, EU:n direktiiveihin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Vaikka osa myös NiKun vanhoista kiinteistöistä myydään tai puretaan ja uusia taloja rakennetaan, korjausrakentamisessa on eniten mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

– Verrattuna vuoden 2005 tasoon energiatehokkuus kiinteistökuutiota kohden on parantunut 14 prosenttia. 40 prosentin tehostamistavoite vuoteen 2030 vaatii jatkuvasti uusia toimia, Kuronen sanoo.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuva: Jape Tiitinen

 

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: